29.11.12

Paljon kuvakirjoja ja kaikkea


Kuvakirjat (esimerkki) sopivat näytettäväksi suurelta näytöltä. Opettaja tai muu aikuinen voi lukea kuvakirjat ääneen. Klikkaa aina ensimmäistä kuvaa ja kuvanvaihdon voi tehdä monella tapaa, myös klikkaamalla nykyistä kuvaa. Suurenna maksimaaliseen kokoon, ensin F11:llä ja sitten kuvakirjaselaimen omalla kokoruututilalla. (Koskee Children´s Digital Libraryn kirjoja.)

Oppitorin Scoop.it:ssä on nyt yli 48 aukeamallista skuuppeja valittavana. Ulkonäkö on väljä, kuin sanomalehdellä. Jutut ovat kuin verkkolehdessä: kuva ja tiivistelmä eli ingressi. Siellä on myös Oppitorin the cream of the cream, parhaiden postausten kokoelma.

Olen myös haravoinut (lähes) kaikki suomalaiset verkkonäyttelyt ja monet tietopaketit. Nyt niissä voi käydä 24 tuntia/vrk. Museoissa tapahtuu usein läpijuoksu, nyt jokainen pystyy rauhassa keskittymään haluamaansa. Ei pääsymaksuja eikä matkustamisen vaivaa.

Mukana on myös paljon viihdettä, sanallisia pelejä, kuvaristikkoja, verkon parhaimmistoa koti- ja ulkomailta. Monissa kuvaristikoissa on esim. viimeisimmän sanan tarkistustoiminto, mutta sitä ei ole pakko käyttää.

Sisältöä kaikille piltistä mummiin. Laaja materiaali ei käy päälle, koska voi valita aiheen kerrallaan. Itse olen sitä mieltä, että skuuppini kertoo suomalaisesta kulttuurista harvinaisen paljon.

Englannintaitoisille olen hakenut mielenkiintoa herättäviä juttuja tänne. Kääntäminen on on myös suomenkieltä, siksi ainakin lastenkirjat sopivat Oppitorille. Suomi on kaksikielinen maa, siksi mukana on myös ruotsia, joka on myös itselleni läheinen maa ja kieli.

Englannintaitoinen suomen alkeiden opiskelija saa apua verkon välineistä: klikkaussanakirjasta, kontekstihausta, verkkosanakirjoista yms.

Kaikkea voi käyttää halutessaan opiskelutarkoituksiin, mutta pelkkä viihdekäyttö käy myös. Viihtyessään myös oppii.

Scoop.it:n ainoa vika on, että sivujen selailu on alareunassa ja melko hidasta. Voi hakea myös tageilla, mutta ne eivät vielä ole kunnossa. Kaikki on syntynyt kuukaudessa, joten mukana ei ole mitään vanhentunutta. Toinen vaikeus on tietysti se, että skuuppaus on Suomessa melko harvinaista.

Linkkeihin pääsee klikkaamalla myös kuvaa. Itse skuuppaaminenkin olisi jo opetusmenetelmä.

Itse Scoop.it-näkymän voi säätää optimaaliseksi Ctrl+hiiren pyörällä.

Scoop.it on esimerkki verkon kuratoinnista, mitä kutsuttiin ennen vanhaan suodatukseksi. Nyt jokainen voi olla om kuraattorinsa, verkon amanuenssi. Kuratointityökaluja on paljon, Twitter ja Facebook:kin ovat sellaisia, yksi uusimpia on Pinterest. Eräs suomalainen asiantuntija kirjoitti että tulevaisuuden oppikirja on kuratoitu kokoelma verkon resursseja: Eikö Oppitori ole sellainen?

Minua siinä miellyttää reilu koko, sanomalehtimäisyys. Sitä on helppoa tehdä, ei ole mainoksia eikä sivu ole liian kaavamainen kuten Twitterissä ja Facebookissa: Koko sivu on täyttä asiaa ei mainoksia eikä staattisia pysyviä kuvia kuten näyttää esim. Twitterissä olevan. Ainoa vika on, että hakemisto on alalaidassa eikä pääse hyppäämään mille tahansa aukeamalle.

Mainoksista: Hieman ristiriitaista ehkä on, että Oppitorilla on mainoksia. Pidän niitä siksi että lukijoiden klikkaukset maksavat osan verkkokuluista. Klikkaamaan kehottaminen ei olekaan adsensen ehtojen mukaan sallittua. Kokeilin joskus ja sillä oli selvä vaikutus, mutta sitten joku kävijä huomautti asiasta. Jotkut myös ovat sitä mieltä, että mainokset tuovat professionaalisuutta, mene ja tiedä. Jollakin Ruukinmatruunalla on klikkaamiskehotus, vaikka huomautin asiasta: Ei uskonut. Matruuna on tunnetusti itsepäinen. Matruunaa pidetään huippubloggaajana: Paradoksaalisesti Oppitorin tilastot ovat nykyään ainakin osittain parempia kuin hänellä. Yhtä paljon latauksia keskimäärin kuin kuuluisalla Kemppisellä ja viipymisaika on pidempi. Uniikkeja  kävijöitä täällä on vähemmän kuin kummallakin.

Jos Scoop.it ei automaattisesti nappaa kuvaa mukaansa, olen ottanut sellaisen näppärällä windows 7:n leikkaustyökalulla, jonka saa kiinnitettyä työkalupalkkiin ettei sitä tarvitse aina hakea apuohjelmista.

Ei kommentteja: