30.5.12

Opetuskulttuuri murroksessa

Tämä on suomalainen versio aiheesta Flipped Classroom. Vesa Linja-ahon artikkelista.

Kaikkea voidaan käyttää ja väärinkäyttää, niin tätäkin.

Täällä on tuosta Flipped Classroomista sanottu paljon, samaa kuin itsekin, että se muistuttaa monimuoto-opetusta.

Meidän piti muuttaa maailma



Anssi Kelan luokka ei muuttanutkaan maailmaa, HeSa

Kristian, kerran teki jumalan
Luokan kattoon nuuskallaan
Se näköjään yrittää vieläkin viiksiä kasvattaa

Susannaa taisin joskus rakastaa
Mut se ei halunnut olla mun kaa
Ajoi kaljuksi päänsä
Naisen kanssa asustaa

Nummelin, poika etupulpetin
Nuo samat rillit vieläkin
Istuu nurkassa yksin ihan niin kuin ennenkin

Ihailin, silloin Roopea kadehdin
Hänen elämänsä halusin
Tanssilattialla sen housut putoo nilkkoihin

Meidän piti muuttaa maailmaaa
Meistä tuli muurareita
Taksikuskeja, suutareita
Yksinhuoltajaäitejä, autokauppiaita
Meistä tuli lääkäreitä
Virkamiehiä, vääpeleitä
Ja tänään voidaan hetki olla kuninkaita

Nurminen, pallon kosketus kultainen
Olisi ammattilainen
Jos ei ois kännipäissään pudonnut louhokseen

Kaunis Jasmin, se aikoi malliksi Pariisiin
Hyvältä näyttää vieläkin
Taas kertoo kuinka pääsi miss Lohja -finaaliin

refrain:
Meidän piti muuttaa maailma
Meistä tuli muurareita
Taksikuskeja, suutareita
Yksinhuoltajaäitejä, autokauppiaita
Meistä tuli lääkäreitä
Virkamiehiä, vääpeleitä
Ja tänään voidaan hetki olla kuninkaita

Kun lakit päähän vedettiin
Kaikesta kaikki tiedettiin
Mitä vanhemmiksi vartutaan
Sitä tyhmemmiksi muututaan
Enkä minä ainakaan
Mistään tiedä paskaakaan
Eilen kun kotiin palasin
Avain ei sovi lukkoihin
Ikkunasta vaatteitani lentää

refrain

Vuorinen, ystävä takaa vuosien
Ennen meni tunteja jutellen
"Oli kiva nähdä", nyt muuta sanoa osaa en

29.5.12

Get on



Onko tuossa ensimmäisen kouluampujan äiti Mikaela Vuorio nuoruudessaan rokkitähtenä esittämässä hienosti Get on-kappaleen? Kitarassa hänen puolisonsa legendaarinen kitaristi Ismo Auvinen. Alakuvassa koulusurmaajan vanhemmat istuvat vanhentuneina keski-ikäisinä ja surevat poikaansa ja hänen tekoaan. Miltä heistä nyt mahtaa tuntua? Miltä tuntuu Hyvinkään ampujan perheestä? Vaikka tietysti uhrit ja heidän kärsimyksensä ovat olemassa, mutta he jäävät peittoon.

Minun käsittääkseni Auviset ovat rakentanet selviytymismekanisminsa sen varaan, että Pekka-Eric oli kiusaamisuhri, mikä tietysti pitää osittain paikkansa. Vuosia sitten kirjoitin aiheesta, en muista mitä, mutta sain vihaisen sähköpostikirjeen kitaristilta.

Sille ei voi kuitenkaan mitään, että nämä kaikki ampumiset ovat myös muovanneet suomalaisuutta, omaa ja muitten käsitystä meistä. Suomalaisuuteen liittyy myös väkivaltaa, joka on syvällä rakenteissa. Miten systemi muuten kasvattaa tällaisia väkivallantekijöitä, suomalaisia kullervoita.



Potatesten käytöstä


Arwoisa lukija on varmaankin huomannut, että tämä blogi todella yrittää pitää huolta lukijainsa kaikenpuolisesta ylösrakennuksesta. Nyt kun usia maanpäroneita mahan laitettamahan.

Axel Laurell: Lyhykäinen Kirjoitus, Potatesten Eli Maan-Päronain Wiljelemisestä, säilyttämisestä ja hyödytyxestä Huonen hallituxesa.

Lyhykäinen Kirjoitus / Potatesten Eli Maan-Päronain Wiljelemisestä , säilyttämisestä ja hyödytyxestä Huonen hallituxesa .

Monen Wuotisesta koettelemuxesta koottu ja yhteenpandu / Ja nyt Hänen Kuningallisen Majestetins kaikkein Armollisimman käskyn jälken Präntijn andanut AXEL LAURELL . Kappalainen ja V . Pastor Assicalasa .

TURUSA , Prändätty JOHAN CHRISTOPHER FRENCKELLildä , W . 1773 .

Sananlasku Kirj . 24 : 4 . Taidolla Kammio täytetään kaikkinaisesta kallista ja jaloista tawaroista .

Ulosweto Kuningallisen Majestetin kaikkein armollisimmasta kirjoituxesta Hänen uskotulle Miehellens ja Maan-Herralle , korkiasti Wapasukuiselle Baronille ja Riddarille Kuning:sta Miecka-Ordenista , Herr HANS HENRIC BOIJE , sijtä 11 päiwästä Helme-Kuusa , wuonna 1772 .

- Nijnmyös sijnä siwusa julistatte , että me samalla armolla ja mielisuosiolla tahdomme hywäxi otta , jos LAURELL , Prändin kautta Ruotzin ja Suomen kielellä , anda yhteisexi tiedoxi uloskändä , ne koettelemuxet , kuin hän Potatexista tehnyt on , nijn myös millä tawalla hän nijtä on wiljellyt ja säilyttänyt .

Kirjoitus Potatexista .

Potatexet eli Maanpäronat , owat ensist löytyt Americasa , yhdesä saaresa nimeldä Maurits eli Laurits , josa sen ensimmäiset löytäjät , tapaisit willi ihmisiä , jotka oliwat terwellisiä ja wahwa luondoisia , ja eliwät kauwan ; waan ei löytännet heidän tykönäns , ( paitzi mitä särpimen puolen tule ) , muuta elatuxexi sopiwata wilja , kuin ainoastans Maanpäronita , jotka sekä itzestäns kaswoit , että myös wiljeldin .

Ruotzin Officerarit , jotka owat palwellet Frankrikisä , sanowat , että Sotawäki siellä , enimmäst elättäwät itzens Maanpäronilla ; Sillä koska näitä kaswatetan yhteisesti tällä maalla , ja myydän halpaan hindaan , nijn ostawat he nijtä enimmäst , ja walmistawat nijstä itzellensä liemi ruoka , lihan kansa , jota he sitte syöwät , ilman muun leiwän kaipamista .

Sanomakirjoista on hawaittu , että Saxan sodan ajalla , wuosina 1758 ja 1759 , koska Preussin sotajoucko täytti ChurSaxin , ja sotkui pellot ja nijtut , nijn olis kansa kärsinnyt hätä elatuxen puuttesa , jollei runsat Potatesten wiljelemiset olis tullet heille awuxi .

Meidän Sotawäki jotka owat ollet Pommerisa , puhuwat ylistöxellä , Potatesten wiljelemisestä sijnä maakunnasa .

Hänen Kuningallinen Maj:tins korkiasti Autuas Kuningas ADOLPH FRIEDRICH , tunsi hyödytyxen tästä kaswannosta , ja Isällisestä huolenpidosta yhteisestä parahasta , nijn sääsi , että wuonna 1749 , siemendä Ulkomaalda Waldakundaan sisälle toimitettijn , ja tänne Suomen maahan lähetettijn , ynnä kirjoituxen kansa sen wiljelemisestä , nijn myös kaikkein Armollisimmalla kehoituxella itzekullengin Maanasujalle , että ahkerudella ja wireydellä wiljelemään tätä hyödyllistä kaswo .

Silloin sain minä jo muutamita siemenexi sijtä brunista ladista , kuin minulla wielä nyt on .

Englandin asujat pitäwät Maanpääronita heidän Aluxisans ewänä .

Wuonna 1760 tuli yxi Englandin maan asuja Helsingforssin Kaupungijn , ja kutzui silloin olewan Maan-Herran Herr Nordenskjöldin Aluxehensa , rawitzemaan itziänsä siellä kellaisilla Maanpäronilla , joista hän myös andoi Hänelle wähän siemenexi .

Wuonna sen jälken , lahjoitti myös korkiasti mainittu Herra minulle muutamita tästä ladista , ja olen minä sijtä ajasta asti , nijtä hyödytyxellä wiljellut .

Minä tunnustan , ettei mikään wiljeleminen ole kewiämbi ja runsambi kuin tämä , uskon myös sen todexi , että jos tämä kaswo kerran tulisi yhteisexi meidän maasamme , nijn ei tarwitzis maa-kansa , osta itzellensä jywiä Kaupungeista , kuin nyt usiasti tapahtu , eikä myös Kruunu nijtä nijn wiljalda ulkomailda sisälletuoda anda .

Jos peränajateldaisin sitä hyödytystä ja hywää elo , kuin on muilla kansoilla , ja ulkowaldakunnan asuwilla , Potatesten wiljelemisestä , ja jos mielesä pidettäisin , korkian Esiwallan armollista kehoitusta ja huoleenpitoa , nijn olis tämä kaswo jo yhteisembi meidän seasamme .

Mutta ei sitä wähemmin , on sen kaswattaminen nijn laimin lyöty , että , ellen minä nijtä olis lackamata wiljellyt , nijn tuskin löytyis siemendä maanpaikoisa .

Ja niinkuin yxi tainkaldainen huolimattomus näky yhdestä osasta sijtä ulostulewan , ettei yhteisellä kansalla wielä ole oikiata käsitystä ja tietoa tästä kaswosta ja sen hyödytyxestä huonen hallituxesa , nijn on se , ilman epäilemätä , andanut Kuningalliselle Maj:tille tilan , että edelläpäin mainitusa , kaikkein armollisimmasa kirjoituxesa ja Resolutionisa , ( paitzi nijtä usiambia jo ulosannettuita kirjoituxia , ) käske myös minua Prändin kautta yhteisexi tiedoxi ulosandaman : ne koettelemuxet , kuin minä Maanpäronista tehnyt olen , ja millä tawalla minä nijtä olen wiljellyt ja säilyttänyt .

Jonga kaikkein alammaisimmasa kuuljaisudesa , edestuodan nyt seurawaisia :

§ . 1 . Potatexet eli Maanpäronat owat kahtalaisia , brunia ja keldaisia .

Ne brunit ei ole niin makuisia , kuin ne keldaiset , kuitengin on heillä heidän etunsa , sijnä , että he kaswawat kedommasa maasa , senkaldaises johon kylwetän rukita eli kauroja .

Jos nijtä kylwetään wäkewään maahan , nijn kaswawat ne enämmin warsixi , ja juuret jääwät wähäisixi .

Ne brunit owat myös kartuisammat .

Tätä brunia ladia pidetän enemmästi annetta , hewoisille , Eläimille ja wähille eläwille .

Molemmat ladit waatiwat yhtäläistä maanpartta , sillä eroituxella , että ne brunit menestywät huonommasa , mutta ne keldaiset tahtowat wäkewätä maata .

Ja jota wäkewämbi maa on , sitä runsaammasti ja surembia ne kaswawat .

§ . 2 . Maan alasta eli parresta .

Ne kaswawat kaikkinaisesa maanalasa , koska maa tule heidän kaswamisexens oikein walmistetuxi , cuitengin menestywät he parahin hywäsä mustasa , eli hienosa hieta mullasa .

Märkä eli wedeldä waiwattu maa ei kelpa .

Jos maankappale johon ne istutetaan on etäläänpäin wierewä , eli päiwärinda , nijn on se parembi , sillä sijnä ne auringon waikutuxesta tulewat pikemmin itämään .

§ . 3 . Wiljelemisestä .

Ne Potatexet kuin owat aiwotut siemenexi , taitaan otetta kahdexi eli kolmexi wijkoxi , huoneseen josa asutaan , ja annetan sijnä , taicka tynnyripuusa , Säkisä , eli yhdes kasasa laattialla maata , että he rupewat itämään huonen lämbymäsä , nijn he joutuwat pikemmin sitte kuin he maahan istutetan .

Nijtä istutetaan sitä aikaa , kuin ohria kylwetään .

Ne suurimmat nautitaan huonen tarpexi , mutta ne pienimmät , nijnkuin kanan , suorsan eli kyhkyisen munat , walitaan siemenexi ; mutta ne kuin owat aiwan pienet nijnkuin pähkinät , nijstä istutetaan kaxi eli kolme yhten siaan .

Krydimaahan taitaan nijstä istutetta seurawaisella tawalla :

Sitten kuin maa on tullut lapiolla käätyxi , harawalla hywin lijkutetuxi , ja sonnan kansa sekoitetuxi , nijn myös sen jälken tasoitetuxi , nijn jaetaan maa nuoran kansa , kuuden kortelin leweisijn sängyin , ja jätetään puoli kynärätä lewiät wagot sängyin wälijn .

Näiden sängyin päälle ulosmerkitään sitte sia , eli paikka itzekullengin Potatexelle , kuhunga ne istutetaan , puoli kynärätä kungin wälille , ja taitaan tämä toimitetta , joko nijn muodoin , että pidetään puoli kynärätä pitkä tikku kädes , ja sillä ulosmitataan paikka kullengin ; taikka sillä tawalla , että nuoran kansa lyödään neljä kulmaisia ruutuja , nijn kungijn ruudun kulma ja keskuus osotta eroituxen Potatesten wälijn , istuttamisesa , nijnkuin se tästä tähän ulospannusta rijttauxesta nähdä taitaan .

Ja sitte kuin Potatexet owat istutetut nijhin tällä tawalla ulosmerkittyin paikkoin , nijn luodaan muldaa wagoista , nijden istutettuin sängyin päälle 1/4 kynärätä paxulda , ja tasataan sängyt harawalla .

Kastelemista ei ne tarwitze koskaan .

Ja kuin hawaitaan , että muutamia taimia on ylöstullut , joka ei tapahdu ennen kuin jonguun wijkon perästä , nijn kitketään sängyt puhtaxi rikka ruohoista .

Tällä tawalla istutetaan ja holhotaan Potatexia Krydimaisa , sildä joca nijtä ainoastans wähä wiljele .

Mutta se joka nijtä wiljele runsaammin , ja suurembijn maan kappaleisijn , nijn pitä maa ensist hywästi ruokottaman , sonda sekasin kynnettämän , ja äjestettämän , sitten istutetaan nijtä arralla kyndäin , tällä tawalla :

yxi mies aja arran canssa edellä , ja toinen seura jäljes , joca heittä siemendä joka toisen wagon pohjaan , yhden wähän askeleen eli 1/4 kynärötä toinen toisestans .

Mutta siehen toiseen wakoon , jonga mies takaperin aja , ei kylwetäkän , waan sillä tule ainoastans se kylwetty wako peitetyxi , ja maa möyhiäxi tehdyxi .

Yhden wijkon perästä : tasoitetaan maa , yhdellä hämeen maan tawalla kuusista tehdyllä äkeheellä , taikka ladalla .

Sitä myöden kuin kewä ilma sitten on : kylmä eli lämmin , nijn taita tämä kaswo maata maasa 4 eli 5 wijkkoa , ennen kuin se ylöstule , ja taimet itzensä näyttäwät .

Ja koska nähdään , että muutamia taimia on ylöstullut , nijn pitä maa jällens senkaldaisella äkehellä , kuin äskein mainittijn , äjestettämän ja tasoitettaman , että ne ylöstulleet rikka ruohot tule tukahutetuxi , ja nijn päästän sijtä waiwallisesta kitkemisestä .

Koko suwena sen jälken ei ne enämbi tarwitze ruokkomista .

§ . 4 . Potatesten ylösottamisesta , ja säilyttämisestä .

Ne annetaan maasa kaswosansa maata myöhä syxyyn , sillä tähän aikaan ne enimmästi juurixensa kaswawat .

Ei nijtä oteta ylös ennen kuin naurit , owat ylösotetut .

Ylösottaminen tapahtu parahin , kyndäin arran kansa , ja wähiä lapsia , poikia ja pijkoja käywät peräs , jotka sijtä , arralla ylöskynnetystä mullasta noukkiwat nijtä astioin , ja yhden kalikan kansa kädes kaiwawat sitä irtaista mulda , että he saawat ne kaikki poimituxi .

Sitte wiedään ne yhteen hywin walmistettuun maakuoppaan , senkaldaiseen kuin nauris kuopat owat ja pitä hywin edeskatzottaman ettei pakkainen saa heitä turmella , sillä ei he kärsi yhtään pakkaista , waan nijn pian kuin he jäätywät , nijn he rupewat mätänemään , mutta ei muutoin .

§ . 5 . Potatesten walmistamisesta ruaxi .

Potates on yxi senkaldainen kaswo , joka kewiästi otta maun ja tawan kaikista joiden kansa se sekoitetaan , ja on sentähden soweljas , että sillä lisätä usiambia ruokaladia .

Sitten kuin he owat wähän wedesä maannet , tullet pestyxi ja puhtaxi wirutetuxi , nijn myös keitetyxi , muserretaan ne rikki lusikalla , yhdesä puu- eli kiwi fadisa , lämbymänä , koska myös se hieno hitu kuin nijden päällä on , pitä oleman pois kaapittu , eli sitten kuin he owat kylmäsä wedesä jähtyneet , nijn taitaan he soweljammasti hienoxi hiwutetta rijwi-raudalla .

1:0 Jos sitten tästä näin rikki muserretusta eli hienoxi hiwutetusta koosta otetaan yxi osa , ja kuin se ensist wähän suolataan , nijn pannaan sijhen kaxi sen wertaa woita sekaan , nijn myös muutamita kowaxi keitettyitä ja rikki hakattuita munia ja sekoitetaan yhteen , nijn sijtä tule hywin maittawata muna-woita .

2:0 Maito wellingixi , pannaan tästä hiwutetusta koosta pataan , nijn paljon kuin wellingixi tarwitan , wähä suola pitä myös sijhen pandaman , ja sokeria mauxi .

3:0 Tästä hiwutetusta koosta , keitetään myös puuro , samalla tawalla suolan ja sokerin kansa , ja kuin puuro on jähtynyt , nijn se syödän wijnan eli maidon kansa .

4:0 Samasta koosta tehdään myös täytettä hanhien ja porsain paistihin & . hiwutettua nisuleipä wijna ja muuta makiata sekaan pannen .

5:0 Muna-pöpöräxi , kuuten munaan sekoitetaan yxi korteli Päärona koosta , ja saman werta rieska maito eli kuorta , joka suolataan , ja hiljaksen lijkuttamisen alla keitetään , nijnkuin muutakin muna-puuro , wähän woin kansa , kohtalaisex kowax .

Pienexi leikattu Persilja , eli ruoholaukka , taikka sen puuttesa , hienoxi hiwutettuja Muskottia , sekaan panduna , tekewät hywän maun .

6:0 Tawalliset woi-saucit , tehdän sekä näön että maun puolesta , mieluisammaxi , jos nijhin lisätään puolexi päärona koosta , joka woin kanssa yhten sulataan ja enänetään liemen kanssa , johon persilja pannaan .

7:0 Samalla muoto , taitaan ne hienoxi hiwutetut Potatexet , sulatun woin kanssa , nautitta nijnkuin Pepparroti , wedes liotetun suolaisen kalan , eli lihan kanssa .

Se liewittä suolan katkeruutta , ja on erinomaisesti sopiwa sauwutetun lambaan lihan päälle .

8:0 Tästä taitaan wielä kans tehdä klimpuja eli roppanoita liemeen , seurawaisella tawalla :

Otetaan yxi kappale woita , ja kolme lusikallista nisujauhoja , joka yhdesä pannusa walkian päällä sulataan , ja yhteen lijkutetaan ;

Sitte sekoitetaan tähän sekaan 8 eli 9 lusikallista , Päärona koosta joka totutulla tawalla on hiwutettu :

Sillä wälillä wispataan 3 munaa , joka wähän suolan , Ingefärin ja muskotin kanssa , sekoitetaan kaikki yhteen edellä nimitetyn , jauho- eli päärona koon kansa , sitte kuin se on saanut wähä jähtyä .

Tästä pannaan sitte lusikan kanssa nijn paljo kuin tahdotaan , siehen walmixi keitettyyn liemi-pataan .

Ja ne tulewat juuri makuisita , mutta hajowat jos he liemesä kauwan seisowat .

9:0 Omena-mosi , joka tehdän happamista omenoista , ei kaipa nijn paljon sokerita , jos siehen lisätään 1/4 osa Maanpärona koosta .

Ilman sitä on myös sama päärona-koko yxinäns , keitetty Renskt-wiinasa , eli Portugisisa , puolexi hywää Franskt-wijna seasa , taikka sen puuttesa wijna ätikasa sokerin kansa maun jälken , soweljas omena-mosixi .

Tätä on paras keittä Canel-wedesä ja kiwipadasa .

§ . 6 . Potatexet kadottawat paljon heidän katkerasta ja wäkewästä maustans , ja ei tarwitze nijn paljo makeita ruaxi walmistamisesa , jos heidän kanssans edelläpäin menetetään , seurawaisella tawalla :

( a ) Koska heitä aiwoitaan ruaxi laitetta , nijn pannan ne ensist kylmään weteen , wirutetaan puhtaaxi , sitten otetaan ja nihutetaan ne hywästi jollakulla wanhan nuotan eli säkki-kangaan kappaleella , ja kaapitaan weitzellä , että se ohukainen hitu mene nijstä pois .

Senjälken heitetään ne taas puhtaseen kylmään weteen , ja annetaan sijnä jongun ajan maata .

( b ) Jos nijtä aiwoitaan keittä tuoresa liemesä , nijnkuin muita juuria , nijn taitan ne , sitte kuin he jongun ajan owat maannet kylmäsä wedesä , leikatta pytkyixi , ja annetaan taas joku aika maata kylmäs wedes , nijn he paljo kadottawat heidän wäkewästä maustans .

Sitte keitetään ne erilläns , ja kuin liemi on jo likimmäst walmixi keitetty , pannan wasta nämät pytkyt sisälle , nijn ei ne mene nijn paljo rikki , kuin muutoin liemen kiehuies taita tapahtua , sijtä , että usiasti sekoitetaan sitä kiehuwata liemi-pata .

( c ) Jos nijtä pannan kalan liemeen , nijn sekä ne että liemi tulewat hywän makuisaxi .

( d ) Jos nijtä raakana hiwutetaan rijwi-raudan päällä , ja annetaan , se hiwutettu koko langeta kylmään weteen , ja wielä usiamman kerran muutetaan kylmä wettä sen päälle ;

Ja sijtte keitetään tästä koosta welliä eli puuro , nijn on se makuisa , ja ei ole nijn wäkewätä , eikä myös kaipa paljo makeita sijhen pandawaxi .

( e ) Tällä raakana hiwutetulla koolla taitaan myös walmistetta liemi ruokia , nijnkuin muillakin ryynillä .

( f ) Tästä raakana hiwutetusta koosta taitaan kans tehdä Sego-ryyniä , tällä tawalla : tämä koko puserretaan jouhi-dukin läpitze , nijn sijtä lange nijnkuin matoisia , ne kuiwatan sitte leiwin-uunisa , leipäin paistamisen jälken ;

Nämät ryynit , owat sekä näkönsä että makunsa puolesta , nijnkuin Sego , mutta ei salliwat nijn paljo keittämistä , kuin ne luonnolliset Sego-ryynit .

( g ) Wielä taitaan tästä raakana hiwutetusta koosta , tehdä sisälmystä torttuin , wähän suolan ja sokerin kanssa , nijn ettei sitä taita eroitetta omena tortuista .

Jos keitettyitä Potatexia leikataan pytkyixi yhden talderikin eli fadin päälle , ja pannan ruoka-öljyä ; ätikkata ja Sipulia sekaan , nijn taitaan sitä syödä makuisasti .

Stufwatun Spenatin seasa , owat myös keitetyt Potatexet hywälle maittawat .

Mandel kaakku Potatexista .

Hywin pestyt ja wirutetut Potatexet , keitetään , kuoritaan ja pannaan kylmään weteen muutamaxi hetkexi , sitte otetaan ne ylös , pyhitään kuiwaxi waatten kanssa , ja hakataan pienexi puhtaalla kaalin kirweellä ;

Kahteen naulaan tästä koosta , otetaan 1/2 naula hienox surwottuita mandelia , 2 luodia katkeria mandelita , 10 luodia sokeria , 10 lusikan täyttä nuorta woita , ja wähä Saframia , joka hywästi yhteen sekoitetaan päärona-koon kanssa , ja wiimeisex 14 kuohuun wispattua muna .

Tämä pannan yhteen woin kanssa hywin woideltuun , ja hienoxi surwotulla korpulla priskoitettuun formuun , ja paistetaan kohtalaises uunin lämbymäs .

Tämä tule oikian Mandel-Kaakun kaldaisexi .

Toinen Kaakku .

Potatesten-ryyniä yxi puoli naula , eli koosta pataan pandu , keitetään hywästi , yhdesä tuopisa rieska maito , puuroxi , johon sitte sekoitetaan 40 pienexi surwottuita katkeria mandelita , 8 luodia sokeria , wähä Saframia , yxi hywä kappale woita , ja 12 hywin wispattua muna .

Tämä pannan yhteen woin kanssa hywin woideltuun , Mandelkaakku formuun , eli sen puuttesa , muuhun pannuun , ja paistetaan hiljaisesti uunisa kohtullisella lämbymällä .

Toinen Kaakku .

Maidosa , sen jälken kuin joku tahto Kaakun suurexi , keitetään yxi kappale Kanelia , Saffrania , C1tronan kuoria , ja muutamia surwottuita katkeria mandelita , joka sitten ijlataan ;

Tähän keitettyyn maitoon wispataan , kylmällä wedellä edelläpäin kastelduita hienoja Potates-jauhoja , juuri hywästi , ettei ne sokkaroitze .

Sitten kuin tämä on jähtynnyt , sekoitetaan siehen munia , nijn monda kuin taikkinan paljous waati .

Tämä pannaan hywin woideltuun formuun , ja paistetaan hiljaxeen uunisa .

Tämä kaakku syödän kylmänä .

Mehu eli mosi keitetyistä , rikkimuserretuista ja sijlatuista wijna- ja Kirsbärin marjoista , karpaloista , maaramista ja puoloista , tule paljon sokerin säästämisellä , tahdon jälken tehdyxi sakiammaxi , ilman selkeydens kadottamiseta , yhteen keittämisen kautta hienoin Potates-jauhoin kanssa .

Nämät mosit taitaan lumi-mosin kanssa garneratta eli sorwatta .

Bruuni liha liemi , joka Potates-jauhoilla walmistetaan , tule selkiätä ja näköisätä .

§ 7 .

Jauhoixi , ryynixi , tärkkelixi ja puderixi walmistetaan Maanpääronia seurawaisella tawalla :

Maanpäronat pannaan kylmään weteen , huhdotaan hywin puhtaaxi , sitten leikataan ne nijn raakana kuin he owat pienixi palaisixi , nijnkuin tärningit , eli , jos joku tahto olla tarkembi , nijn hiwutetaan ne rijwi-raudalla , ja se hiwutettu annetaan pudota kylmään weteen , sitten poiskaadetaan wesi , otetaan ja puserretaan se weteen pudonnut kokous , hywin kuiwaxi kämmenden wälis , wesi joka puserrettais ulosjuoxe , annetaan taas yhden wartisen waatteen läpi sijlandua toiseen kylmään weteen , se kuin sijtä pohjaan lange , pannaan sitten yhteen tina-fatijn , joka kallelleen seisomaan asetetaan , ja annetaan nijn huonen lämbymäs kuiwa , nijn sitä saadaan hienoja jauhoja eli tärkkeliä .

Jos sijtä sitten tahdotaan tehdä puderia , nijn pannaan tärkkeli , yhteen walkiasta nahasta eli pestystä sämiskästä tehtyyn pussiin , ja mangeloitaan hywin että se tule köyhkexi , nijn se on hywää puuderia .

Mutta se kuiwaxi puserrettu koko , hajotetaan pitkäin rautapannuin , eli tina fatien päälle , ja pannaan nijn hiljaxens kuiwamaan , wähäsä uunin lämbymäsä , eli kewäillä pöydän päälle , auringon paisteseen :

Koska he owat hywin kuiwannet , surwotaan ne rikki , ja sitten ensin jouhiseulan , ja taas jällens Nijniseulan läpi seulotaan , nijn se kuin jouhiseulan läpi on langennut , on hywä jauho , ja se kuin Nijniseulan läpi on käynyt , on ryynit , kaikkinaisijn tarpeisijn .

Täsä on merkittäwä , että molemmat owat kyllä kestäwäiset ja wähän kuluwaiset , ja taitaan ilman wähindäkän turmellusta kauwan hywänä säilytettä .

§ . 8 .

Potatexilla taitaan myös ruokitta eläimitä .

1:0 Wasikoita ; Ne keitetään , ja sitten kuin ne owat jähtynnet , nijn muserretaan eli likistetään ne kätten wälisä , wedes , että sijtä tule wetelä wasikan juoma , ja wasikat menestywät sijtä hywästi .

2:0 Porsaille , keitetään ja likistellään ne samalla tawalla wedes , mutta jotakin sakiammax , että se tule nijnkuin wetelä wellingi , ja taitaan myös ensimmäldä , että totutta heitä siehen , sekoitetta wähä jauhoja sekaan .

3:0 Hewoisille , että ensimmäld totutta heitä nijhin , leikataan Potatexet pienex , nijnkuin kanoille ja hanhille tawallinen on , ja riputetaan nijden päälle wähä jauhoja , tätä ei tarwita tehdä usiamba kuin 2 eli 3 kerta , sitten syöwät Hewoiset nijtä kokonans ja leikkamata , ainoastans että ne ensist wirutetaan wedes sannasta puhtaxi , ja pannan nijn krubbun hewoisen eteen .

Hewoinen elä hywin nijstä ja tule lihawaxi .

Potatein warret , taita myös hyödyttä ; jos ne leikataan pois syxyllä ennen kuin yö kylmät tulewat , ( sillä jos yö kylmä tule , nijn langewat ne peräti pois , ) ja ne sidotaan nijnkuin papuin warret , ja hasioitaan kuiwamaan ;

nijn owat ne lambaille hywä elatus , ja lehmille hautexi .

Potatein lehdet taitaan myös syxyllä wähän suolan kanssa syltättä , ja sitten talwella owat ne hywät kaalixi ihmisille , koska ne ensist tulewat wirutetuxi kylmäs wedes .

Nijnkuin nyt tässä sanottu on , taita Potatexet , ja wielä monella usiammalla tawalla Herraswäeldä hyödyllisexi tehtä : huonen hallituxes .

Mutta : § . 9 .

Yhteiselle kanssalle ja halwemmalle wäellä ne wielä enämmin hyödyttäis .

1:0 Sen syyn tähden , että he wähästä maankappalesta saisiwaten suuren hyödytyxen .

Sillä likimmitten yhdest maankappalesta , johon kylwetään 3 Kappa rukihita , ja saadaan , jos se hywin kaswa , yxi Tynnyri , niin suureen maahan istutetaan yxi tynnyri Potatexia , ja saadaan sijtä 20 tynnyriä .

2:0 Potatein menestyxen tähden :

Rukihit ja muu wilja kärsiwät usiasti kato wuotta , mutta ei Potatit , eikä kuiwudest eikä märkydest , ja wielä wähemmin yökylmist ; Sillä he makawat heidän kaswosans peitettynä mullalla .

3:0 Potatein säilyttämisen puolest :

Potatit ei ne mätäne , jollei ne tule turmelluxi packaiseld , sillä packainen on heidän suurin wihollisens , sitten kuin he owat ylösotetut heidän kaswostans .

Ne kuin owat jäätynnet , rupewat kohta mätänemään , kuitengin sillä eroituxella , ettei he saastuta toinen toistans , nijnkuin naurit tekewät , mutta se ainoastans joka on jäätynyt mätäne , ja se toinen joka ei ole jäätynnyt pysy mätänemätöinä nijden mädänneitten seas .

Yhdes hywäs Maakuopas , josa ei pakkainen talwella saa heitä wahingoitta , eikä myös lämmin suwella , että he rupewat itämään , taitaan he säilytettä , yli koko suwen .

Kuopan-suu pitä oleman pohjaan päin , sen sisälletungewan suwi lämbymän tähden .

4:0 Heidän rawitzewaisen ja hywin elättäwäisen woimansa puolest :

Potatexet owat kyllä elättäwäiset , nijn ettei he anna Hämeen maan papujen perään , heillä on myös likimmitten tuoreen pawun maku .

Jos nyt yhteinen kanssa istuttaisi nijtä runsaalda ja ulottuwaisesti , nijn he taitaisit rawita itzens , ruockia heidän hewoisians , lihoitta heidän härkiäns , lehmiäns , sikojans & . enimmäst Potatesten kanssa , ja nijn säästäisit paljo wilja .

Potateilla taitaan lihoitetta Sikoja , kolmes wijkos , että he tulewat lihawammaxi , ja saawat enämmän fläskiä , kuin jywiä ja jauhoja syötettäis , kuudes wijkos .

Ja kuin nijtä pitä tähän tarpeseen käytettämän , nijn ne keitetään ja muserretaan rikki lämbymäs wedes , nijnkuin sakia welli , ja nijden sikain kyllän tähden kuin syötilöinä owat , sekoitetaan siehen wähä jauhoja sekaan :

Fläski tule makuisaxi , ja liha sielä ja täällä fläskillä pilkuitetuxi , sen pikaisen lihomisen tähden .

§ . 10 .

Talonpoikanen wäki itze taitais suurest osasta elättä ittens Potateilla .

( a ) Nijsä maanpaikois , kusa saadaan tuoreita kaloja , taitais Talonpoika keittä nijtä , kalain kanssa , eli kalan liemes , nijn hänelle olis hywän makuinen ruoka , Potatit leiwän sias , kalat ja liemi särpimenä .

( b ) Potateista taitaan leipä leiwotta tällä tawalla :

Ne keitetään , ja sitten kuin ne owat keitetyt , jos nijtä tahdotaan nijnkuin skrädätä , nijn ne lyödään kylmään weteen jähtymään , että se ohukainen hitu saadaan otetta pois , kuin nijden päällä on ;

Sitten surwotaan ne saawisa kaulaus kapulalla , yhdex puurox , ja pannaan wähittäin lämmindä wettä lisäxi , ( sillä ne sakoiwat surwottais , nijnkuin nisuinen taikina , ) että siehen saadaan lisätä rukijn , ohran elli kauran jauhoja neljäs osa Potatein suhteen , ja pannaan käytettä sekaan , senjälken leiwotaan ja kypsetään , nijn sijtä saadaan hywää riewä elli happamatoinda leipä .

Joko se sitten leiwotaan , paxuixi leiwixi eli kaakuixi , jotka kohta pitä nautittaman , taikka ohukaisixi nijnkuin knäkki leiwät , jotka taitaan kuiwatetta ja säästettä .

Nijstä taitaan myös leiwotta hapanda leipä .

( c ) Yhteinen kanssa taita wielä kans nauttia Potatexia nijn muodoin , että he keittäwät ne ainoastans , ja sitten syöwät nijtä leiwän werost , hienon suolan , silakan eli woin kanssa &c .

Jos nyt talonpoikainen wäki ja yhteinen kanssa erinomattain nijsä maanpaikoisa , kusa löytyy mustaa , elli hienoa hieta mulda-maata , rupeisiwat yhteisemmäst Potateita kaswattamaan , nijn he totisesti parammin eläisit , eikä tarwitzisiwat nijn kallijsti osta jywiä Kaupungeista , 8 ja 9 ploutua tynnyrist , ja sillä nijn köyhyttä itziäns , ettei he woi maxa heidän ulostekojans , nijnkuin näinä edesmenneinä katowuosina on tapahtunnut .

Täälä Hämeen maasa , nijn talonpoikainen wäki , suwista aika elättä itzens enimmäst aiwan huonolla rualla , kaalilla , monenlaisista ruohoista , joita he keittäwät , juuri wähän , ainoastans muutamain hyppöisen täyden , jauhojen ja suolan kanssa , sijtä syöwät he ja heidän lapsensa sitte usiamman kerran päiwäsä , maidon kanssa , nijn että lasten watza on wäärälläns .

Mutta jos lasten edes olis fati täynäns maanpäronia , nijn ei he olis nijn suuri wattaiset , waan hoikat , ei he myös tulis nijn paljo syöpäisixi , kuin monda heistä nyt owat , waan he kaswaisit woimallisimmaxi , ja heistä tulis nopsemba ja wahwemba wäke .

Ja minä uskon , että he myös estäisit monda tautia , ja ei nijn monda kuolis sijnä kaswawasa ja parahasa ijäsä .

§ . 11 .

Ilman sitä , kuin edelläpäin , Potatesten hyödytyxestä Herraswäellen , ylöspanduna löytään , nijn ei taita myös Caffen walmistamista sijtä ulosjätettä , kuin tapahtu seurawaisella tawalla :

Potatexet wirutetaan puhtaxi , keitetään , ja pannaan sitte kylmään weteen jähtymään , senjälkeen kuoritaan nijstä se ohut hitu pois , ja nijn leikataan ne pienixi tärningixi , jotka pannaan pitkijn rauta pannuin , eli Tinafatijn kuiwamaan , kohtullisesa uunin lämbymäsä , josa leipiä on edelläpäin paistettu. Nijtä pitä wiriästi perään katzottaman ja sekoiteldaman , että he yhtäläisest kuiwawat , ja ei pala , eli muutoin mene pahaxi pitkällisest kuiwamisest .

Sitten kuin nijtä pitä nautittaman , nijn nijtä poltetaan , jauhetaan ja keitetään , nijnkuin muutakin Caffeta .

Valmis


Periaatteessa tämä Oppitori on valmis. Nyt tuntuu, etten pysty keksimään enää uusia ideoita. Tulevaisuus näyttää hiipuvatko käyttäjät, ilmaantuuko jotain uutta varsinkin mitä tulee ideaani käyttää verkkomediaa oppimateriaalina ja verkon apuvälineitä tekstin ymmärtämiseen ja työstämiseen. Eilen laitoin sata työtehtävää, nekin ajatuskokeena; tuskin kukaan varmaan on ideoitani kokeillut, ainakaan ei tule viestejä.

Yksittäisillä postauksilla voi olla paljonkin latauksia ja hyvä sekin, jos pystyn ilahduttamaan joitain. Leikkejä ja sanontoja käytetään paljon, monia muitakin teemoja. Koulujen loputtua tulee varmaan kesähiljaisuus, eilenkin tosin latauksia oli vielä lähes 1500, vaikka kouluissa oli varmaan muutakin tekemistä. Useat artikkelit eivät periaatteessa vanhene vielä vuosiin. Paljon on varmaan jo katkenneita linkkejä, joita minun on mahdotonta löytää, koska en voi käyttää kaikkea aikaani siihen.

Ideani on ollut myös koota yhteistä älyllistä työtä, copypastaukset eivät ole varmaankaan laillisia, mutta olen uskaltanut sitä uhmata. Paljon on myös omia juttuja ja ideoita.

Varmaankin yksittäisiä löytöjä tulee vielä, selvennöksiä myös. Varmaankin on aika minunkin tutustua paremmin linkkeihini. Eilen kokeilin uutta Samsun Galaxy Tab 2:ta. Huomasin että se on aika kömpelö kirjoittamiseen, mutta sillä voi silti tehdä paljon. Kun pitää laitetta vaakasuorassa, se on kirjan levyinen. Sormilla on mukava navigoida. Latasin jonkun kirjankin. PC:stä tuttu kaksoisklikkaaminen, jolla käyttää englannin sanakirjaa, loisti poisssaolollaan, mutta ehkä sanakirjankin jotenkin saa ainakin maksullisena.

Verkossa on laitteen käyttöohje ja aion siihen tutustua. Tällä hetkellä aion joutoaikoina myös tutustua uudelleen Scratch-ohjelmointiin. Yritän tehdä ohjelman, joka kuulustelee yhteenlaskua lukualueella 1-10 erityisesti, mutta myös muita laskutapoja. Scratchistä on uusi ohjelmaversio, aikaisemmin minua häiritsi, että skandit eivät olleet käytössä, en tiedä ovatko ne uudessa, tuskin. Tuossa Samsungin täppärissä ääkköset tuottavat myös hidastusta, mutta eihän sillä tarvitse pitkiä litanioita kirjoittaa.

Hot Potaoes on toinen alue, jossa voisi riittää hommia, joita voisi tuoda Oppitorillekin. Onneksi osaan HP:tä, tai ainakin osasin n. vuosi sitten, kun opettelin sen saloja. Tehtäviä voi tallettaa Dropboxiin.

Siirsin nettitikun simkortin täppäriin, ja se alkoi toimia heti. En ollut tiennyt, että sillä voi soittaa ja siinä on puhelinnumerokin. Ehkä soittaminen näkyy laskussa

28.5.12

Suomalaiset hahmot

Elämä ei ole pelkästään nykyisyyttä ja konkretiaa, tämän päivän vaikeuksia ja iloja. Myös menneisyys ja tulevaisuus on otettava lukuun. Tulevaisuutta me rakennamme, vaikka oma aikamme valuu hukkaan kuin hiekka sormien välistä, ja menneisyys on paitsi faktoja myös tulkintaa.

Mitä sillä, onko joku oikeasti elänyt vaiko mytologiaa. Monet satu- ja mielikuvitushahmot ovat oikeasti enemmän olemassa kuin lihana ja verenä eläneet ihmiset. Mielikuvitushahmot voi laittaa elämään omaa elämäänsä, on sallittu jopa keksiä eläneille ja eläville ihmisille fiktionaalisia kohtaloita. Kirjailijan totuus ei ole valhetta. Aikaisempi juttuni tunnetuista suomalaisista.

Joku vuosi sitten, kun laadittiin muutenkin kaanoneita, tehtiin äänestys siitä mikä on ollut merkittävin "satusuomalainen", tyypillistä että siinäkin pitää olla suositummuuslista. Kuka sen voitti ja ketkä olivat ehdolla, voit tarkistaa itse. Nyt en kylmiltäni edes muista voittajaa. Tärkeintä on tietenkin itse prosessi ja että asioita reflektoidaan - voittajaksi tuli muuten Rölli!

Muumipeikot ovat kansainväliesti tunnetuimpia suomalaisia. Täällä on heidän sitaattejaan.

Lordin satuhahmo repi euroviisujen sääntökirjan.

Suomalaisen mytologian kaanonissa johtopaikkaa oikeasti, ilman äänestyksiä pitävät tietenkin Kalevalan myytit ja hahmot, joista synkkä Kullervo edustaa monia joukkosurmaajia.

Linkkejä:

Suomalainen kansanusko, Internetix

Taivaankannen takojat -sivusto, paljon artikkeleita, Suomalainen mytologia maalauksissa

Erkki Kauhasen artikkeli, Tiede-lehdessä, Samaanien Suomessa hyöri jumalia luonnon täydeltä

Suomalaisten muinaiset jumalat, wikipedia

Satuhahmoja eri kielillä, Kielten ihmeellinen maailma

Kansallinen mytologia vallan välineenä

Testi, mikä satuhahmo olet

Tässä artikkelissa analysoidaan suomalaisia elokuvahahmoja.

You Tubessa on tallessa paljon suomalaisia satuhahmoja.

Yksittäisten mieleen jäävien satuhahmojen joukko on valtavan suuri:

Satusuomalaisen ehdokkaat olivat täällä, vain 50:

1. Adalmina
2. Eila (Elämänmeno)
3. Elmo
4. Hannes (Kotikatu)
5. Hansu ja Pirre
6. Harjunpää
7. Havukka-ahon ajattelija
8. Heinähattu ja Vilttitossu
9. Helena Rouhiala (Tahdon asia)
10. Herra Huu
11. Hilda Husso
12. Iiris, tulitikkutehtaan tyttö
13. Juha
14. Juhani (Seitsemän veljestä)
15. Jussi (Pohjantähti)
16. Komisario Palmu
17. Kössi Kenguru
18. Louhi
19. Maria Kallio
20. Marsalkka (Pussikaljaromaani)
21. Matti Virtanen (Juoksuhaudantie)
22. Max Payne
23. Mestaritonttu
24. Muumipeikko
25. Niskavuoren Heta
26. Nummisuutarin Esko
27. Pekka Puupää
28. Pessi ja Illusia
29. Pikku Myy
30. Pirk (Star Wreck)
31. Pulkkinen
32. Raid
33. Rokka
34. Rosvo Roope
35. Rölli
36. Silja Salmelus
37. Simpauttaja
38. Sinuhe
39. Sonja O.
40. Suomisen Olli
41. Sven Tuuva
42. Tiina
43. Tirlittan
44. Työmiehen vaimo Johanna
45. Uppo-Nalle
46. Uuno Turhapuro
47. Vatanen (Jäniksen vuosi)
48. Viivi ja Wagner
49. Väinämöinen
50. Oma Ehdokas 

Joku oli minullekin ihan outo. Minä ottaisin kirjallisuuden ja historian hahmot. Lalli, Aleksis Kiven hahmot, Runebergin ja Topeliuksen luomat hahmot...

Uudempi juttuni suomalaisista hahmoista, siellä voi heitä myös arvuuttaa.

Aamun lehtiä


Selailen verkkolehtiä. Vain Iltalehti tällä hetkellä julkaisee Hyvinkään ampujan nimen. Eilen iltapäivällä nimen sai jo verkosta helposti, osaavammat paljon aiemmin. Nimi tietysti ei kaikkein merkittävin asia vaan kysymys, miksi tällaista aina tapahtuu.

Ampuja on ollut hyvä urheilija, ulkonäöltään melko hento ja lapsekas. Puhuttiin että hän ei ole syrjäytynyt, mutta koulun ja armeijan keskeyttäminen (Tämä oli poliisin antama, väärä tieto.) kertoo muuta. Kiinnostus aseisiin ja taistelupeleihin on ehkä madaltanut kynnystä tarttua oikeisiin aseisiin. Monet spekuloivat ja tulevat sitä tekemään lähipäivät, minäkin aion puhua tuntemuksista vanhusryhmän kanssa, jos heitä haluttaa sitä tehdä.

On psykologisia ja yhteiskunnallisia syitä tämäntyyppiseen käytökseen. Jos yhteiskunnallisia haetaan, tietysti se että yritettäisiin luoda olosuhteet, joissa jokaista kuunnellaan ja arvostetaan. Jokainen voisi käyttää kykyjään ja valmiuksiaan parhaalla mahdollisella tavalla. Koti, koulu ja sosiaalinen elämä ovat näitä näyttämöitä. Yksilön pitäisi saada ainakin tunne, että häntä kuunnellaan. Vaikka sosiaalinen media periaatteessa tätä voisi tehdä, näyttää siltä että se ideaali häipyy yhä kauemmaksi.

Vain kouluun voidaan yhteiskunnan toimenpiteillä jotenkin vaikuttaa suoraan, mutta sekin on niin paljon traditioiden ja näkymättömien lakien alaisena, ettei senkään muuttaminen ole helppoa. Sanotaan etteivät suomalaiset koululaiset viihdy ylistetyssä PISA-koulussaan, jotakin se kertoo.

Tasavallan presidentti Niinistö tuntee oikeutettua huolta nuorten syrjäytymisestä. Joidenkin mielestä se on tekopyhyyttä. Niinistö puhui työelämästä ja syrjäytyneiden nuorten olevan myös resurssi. Siinä onkin haastetta kerrakseen. Tekemätöntä työtä on vaikka millä mitalla, maksajia vain puuttuu.

Suomalaiset ja syrjäytyminen

Esimerkkitehtäviä - verkkomedia


Tähän tulee työtehtäviä aiheesta verkkomedia opiskelumateriaalina. Tehtävätkin voidaan tehdä verkossa esim. työblogissa tulokset raportoiden. Tämä liittyy Oppitorin ideaan, että kannattaa jättää painetut oppikirjat pois ja siirtyä verkkoon. Oppitorilla on koetettu kerätä työkaluja ja ideoita opiskelua varten. Ideoita on mm. täällä, idean esittelyssä sekä resurssien yhteenvedossa. Ehkä teen tästä kaksi versiota, toisen jossa ovat linkit työkaluihin. Oikeastaan kaikkea ei pitäisi tehdä liian valmiiksi. Lähes kaikkeen on kylläkin Oppitorilla kokeillut työkalut.

Opiskelija valitsee yhteistyössä mahdollisen opettajan ja teeman mukaisesti aina itse verkkotekstin, jota hän opiskelee. Verkkoteksti voi olla periaatteessa mikä vain, mutta tietenkin jokin Selkouutinen tai selkoteksti voi olla sopiva aloitus. Se voi olla verkkomediaa, blogeista, kotisivuilta. Oppitorilla on koottu ja tutkittu suomalaisuuteen liittyviä asioita, jokin artikkeli tai esitelty linkki tai kotisivu saattaa olla sopiva. Googlettamallakin löytyy. Verkkomediassa on usein juttu tiivistetty, on kuva, otsikko ja tiivistys eli ingressi. Se on jo sellaisenaan sopiva ja kiinnostava materiaali. Sitä voi pitää mielestäni sitaattioikeudella käytettävänä olevana tekstinä, johon ei tarvitse pyytää lupaa käyttää. Koko artikkeliakin voi tutkia tietysti. On olemassa myös tekstin tiivistäjä, jolla jutusta voi tehdä otoksen. Itsekin voi tehdä tiivistyksen. Tiivistys onkin jo yksi työtehtävä.

Nämä ovat tyyppiesimerkkejä, niitä voi soveltaa ja sekoittaa sopivasti. Opiskeltavan tekstin voi copypastata tai muuten liittää opiskelublogiinsa. Siitä kaikki lähtee. Kutsun sitä tehtävissä: Ota kappale, ota teksti tms. Voi olla sama teksti useamman kerran tai mieluummin uusi. Kaikkiin teksteihin liittyy tietysti niiden ymmärtäminen, joka on ensisijaista. Linkitä aina lähdetekstiin ja ota siitä näyte aina kun käsittelet sitä jotenkin. Jo yksikin tehtävä saattaa sisältää kokonaisen maailman.

Voit aina tehdä muutakin kuin mitä tehtävässä pyydetään, ylimääräistä tai voit soveltaa. Tämä on vasta ensimmäinen versio harjoitustehtävistä ja työtavasta, jota suunnittelen ajatuskokeena. Samaa tehtävää voi tehdä varioiden eri teksteillä useitakin kertoja. Dokumentointi on aina tärkeää. Kirjaa ylös eri vaiheet, se on helppoa copypastaamalla. Olen ideoinut kirjoituslehtiöitä, joita saa ponnahdusikkunoiksi tekstin päälle. Niihin voi kerätä materiaalia aluksi. Kannattaa tehdä linkkejä. Blogin pidon ja tietotekniikan osaamista tulee harjoitella ja kerrata. Nämä harjoitukset on suunniteltu Chrome-selaimelle, mutta varmaankin muitakin voi soveltaen käyttää. Ponnahdusikkunoiden koot esimerkiksi ovat erilaiset Chromessa kuin esim. Firefoxissa.

Jos saisin päättää, en välttämättä kurssittaisi maahanmuuttajia tietokoneen ajokortti-tyyppisesti vaan ottaisin tietokonetaidot asiayhteyksissä kuten juuri tällaisessä opiskelussa, jota tämäkin median opiskelu edustaa.
  1. Ota kappale ja tee sanoista alekkainen lista, kirjoita mitä sanat merkitsevät ja mikä on sanaluokka, perusmuoto ja pääte, jos sana on taipuva. (Text Mechanic, Webvoikko, googletus ja sanakirjat)
  2. Hae kuvitusta tekstikappaleen sanoille. (Googlen kuvahaku)
  3. Yritä kirjoittaa teksti toisin sanoin, mahdollisimman monta (luontevaa) synonyymiä käyttäen. Voit yrittää keksiä myös vastakohtia, nekin määrittelevät sanoja. Löytyykö tekstistä puhekielisiä sanoja, entä ns. sivistyssanoja? (synonyymit, verkon sanakirjat)
  4. Yritä keksiä joillekin tekstin sanoille ns. sanakirjamääritelmä eli lauseita jotka kertovat olennaisen. Sellaisia määritelmiä on sanakirjoissa ja tietosanakirjoissa.
  5. Harjoittele kappaleen tavutusta ja tarkista tavuttajalla. Tavuittain ajattelemalla on helpompi keskittyä oikeinkirjoitukseen, koska sana jaetaan osiin. (tavuttajat)
  6. Harjoittele sanojen ääntämystä, äänitä, kuuntele, soita puhesynteesillä. (puhesynteesi Chromessa) Missä keinopuhe tekee virheitä? Pyydä syntyperäistä henkilöä lukemaan teksti, jos sinulla on sellainen mahdollisuus.( puhesynteesi, äänittäjä)
  7. Tee tekstistä sanalista ja vie se Quizletiin opiskelutehtäväksi toisillekin. (Text Mechanic, Quizlet)
  8. Vie teksti takistoskooppiin/telepromteriin ja harjoittele tekstin lukemista. (takistoskooppi, telepromter)
  9. Tee tekstistä runo, voit käyttää apuna runogeneraattoreita: dada, haiku, tanka, runorenki, trokeemankeli...
  10. Tee tekstistä murteellinen käyttämällä apuna ns. -raattoreita. (murteet)
  11. Vertaa ovatko (tietyt) tekstin sanat jonkin frekvenssilistan sanojen joukossa. (suomen resursseja)
  12. Katso tekstistä, voitko löytää esim. lainasanoja. Jos löytyy millaisia, mistä peräisin (etymologia)? Etymologista sanakirjaa ei ole verkossa, mutta esim. SuomiSanakirjassa on etymologioita. Voit myös esittää ns. kansanetymologisen arvauksen.
  13. Ota kaksi sanaa, arvioi ensin kumpi saa enemmän google-osumia ja tee sitten haku (googlefight) kumpi saa enemmän. Arvioi, mistä se voi johtua.
  14. Hae englanninkielisiä sanoja esim. Googlen klikkaussanakirjalla, valitse mikä on oikein mielestäsi. (klikkaussanakirja)
  15. Ota lause tai pari ja kokeile Googlen kääntäjää. Tuliko oikein. Jos ei, muuta oikeaksi. (kääntäjä).  Voit kokeilla ns. Suomen talkoita, joka tässä tarkoittaa lauseiden kääntämisen harjoittelua Googlen kääntäjällä ja tuloksen ikuistamista Facebook-ryhmään.
  16. Voit myös lisätä käännöksiä lausesanakirjaan, Tatoebaan, mutta tarkistuta lauseesi ennen lähettämistä hyvin suomea osaavalla.
  17. Hae kappaleesta erikseen sanaluokat: verbit, substantiivit, adjektiivit jne.
  18. Ota jokin lause ja jos se on aktiivissa, muuta passiivimuotoon ja päinvastoin.
  19. Hae jokin tekstiin liittyvä kuva ja tee Thinglink-kuva. Kuvassa jotenkin tekstiin liittyviä sanoja.
  20. Hae lisää tekstiin liittyviä kuvia ja tee kuvatekstejä. Tekstit voivat myös olla itse kuvissa kiinni.
  21. Laita jokin teksti blogiisi ja äänitä äänilinkkejä  joihinkin sanoihin Dropboxiin.
  22. Ota samoin jokin teksti ja tee siihen mitä tahansa muita linkkejä.
  23. Ota tekstistä oleellisia sanoja ja vie niitä Googlen kuvaesitykseen, linkitä siihen. Arvioi millainen esityksestä tuli.
  24. Ota ja liitä jokin teksti (copypastaa), tee siihen selventäviä merkintöjä, ota kuvakaappaus, tee siihen linkki. Harjoittele copypastauksen tekemistä uutisingressistä.
  25. Harjoittele tekstin tiivistämistä. Siihen voi myös käyttää tekstin tiivistäjää. Tietenkin ihmisen tekemenä tulee paras, mutta voi verrata koneellista ihmisen jälkeen.Ingressi on jo tekstin tiivistys.
  26. Vie teksti  (ei kovin pitkä) sanamagneetteihin tee siitä erilainen: lyhyempi, sanat eri järjestyksessä. Keksi siitä uusia lauseita. Sanamagneeteihin voi lisätäkin sanoja. Lauseita, runoja...(sanamagneetit)
  27. Miten pystyt tekemään sanamagneeteista kirjainmagneetteja. Tee ja muodosta sanasta uusia. Leikki on nimeltään runkosana.
  28. Kokeile erilaisia tyylejä: Miten sama teksti on arkityylisesti, realistisesti, romanttisesti, surrealistisesti jne.
  29. Tutustu popup-työkaluihin ja käytä niitä erikseen tekstien tutkimiseen. Onko jokin niistä sinusta hyvä ja käyttökelpoinen.
  30. Tee tekstistä sanontoja, keksi tai hae verkosta: aforismi, runo, määritelmä, vertaus, metafora... Saat virikkeen tekstistä esimerkiksi.
  31. Valitse jokin teksti ja kerro mikä se on. Mistä se on. Hae tietoja tekstin lähteestä. Kuvaile sitä, onko se verkkolehti, blogi... Onko se suosittu, hyvä mielestäsi.
  32. Ota vaikka kause tekstistäsi ja vie se sanamagneetteihin, siten että jokainen kirjainkin on erikseen. Tee siitä uusia sanoja tai lauseita siirtämällä sanoja. Sanojen muotoja voi muuttaa.
  33. Ota jokin suomalaisuudesta kertova teksti ja perustele onko se hyvä. Onko se tarpeeksi monipuolinen. Mitä lisäisit siihen? Onko se liioiteltu?
  34. Laita tekstin sanat aakkosjärjestykseen ja perusmuotoihin.
  35. Ota tekstistä virkkeitä tai lauseita ja kokeile suomen sanajärjestyksellä. Kirjoita sama lause uudelleen niin että se painottaa eri asioita. Mikä tuntuu luonnolliselta?
  36. Hot Potatoes-työkalulla voit laatia jostakin tekstistä harjoituksia toisillekin. On tekstejä, joissa on aukkoja, sanaristikoita ja monenlaisia muita.
  37. Tee tekstistä alekkainen lista ja arvo siitä satunnaissanoja.
  38. Ota jokin teksti ja kirjoita siitä kriittinen arvio. Tarkista kirjoittamasi oikeinkirjoituksen tarkistimilla ja muilla välineillä.
  39. Tutustu artikkeliin Tehtäväkoneita ja laadi tekstistäsi niillä tehtäviä.
  40. Ota Otsikko ja ingressi kuvineen ja tee ihan päinvastainen siitä. Muunna sanomaan hyväntahtoiseen tai pahantahtoiseen suuntaan. Valehdellakin saa.
  41. Valitse jokin tekstilaji ja kirjoita siihen sopiva artikkeli, esim. uutinen, blogiteksti, asia-artikkeli...
  42. Harjoittele mielipidetiedustelun kirjoittamista blogiisi huolimatta siitä onko sillä lukijoita tai ei.
  43. Ota esim. virke tekstistäsi ja erota siitä kaikki tavut. Rakenna tavuista uusia sanoja, voit käyttää esim. alkutavuja ja keksiä loput. 
  44. Katso voiko tekstistäsi keksiä jonkin leikin.
  45. Ota tekstistäsi leikkeitä copypastamalla ja kuvankaappauksella. Kokeile parannella tulosta tai muuten tehdä siitä esteettisesti miellyttävä. Voi vaihtaa fonttia esimerkiksi.  Tee tekstistä esim. kaksipalstainen blogiisi.
  46. Hae tekstistä sanoja, joissa voi olla astevaihtelua.
  47. Copypastaa tekstiä, poista siitä muotoilu ja muotoile uudestaan blogissasi.
  48. Laita tekstin päälle ponnahdusikkuna, jossa esim. oddvast-hahmo mainostaa  juttua.
  49. Ota jokin teksti ja tee siihen äänilinkkejä esim. Dropboxiin tai Google Driveen. Äänilinkit voivat tehostaa tai selittää.
  50. Ota jokin pidempi teksti ja mieti, miten helpoimmiten voisit tehdä tilastoa sanojen tai tavujen esiintymisfrekvensseistä. 
  51. Ota jokin ulkomaankielinen teksti ja tee siitä käännös suomeksi. Kääntäjää saa käyttää ja muita tarkistimia. Säilytä muuten vanha teksti, jotta voit verrata.
  52. On monia tapoja tehdä merkintöjä verkkosivuille ja jakaa sitä muille. Tutustu joihinkin. Tee sellaisia merkintöjä, jotka liittyvät ymmärtämiseen ja kommunikaatioon eri tavoin ja löydä mahdollisesti oma suosikkisi. On monia tapoja tehdä kuvakaappaus esimerkiksi.
  53. Ota tekstistä jokin lause ja koeta jäsentää ainakin pääjäseniä. Subjekti, predikaatti, objekti, predikatiivi, attribuutti, adverbiaali. Se ei ole helppoa ja siihen ei ole tarkistinta tietääkseni. Tee vaikka sanoista alekkainen lista ensiksi.
  54. Opettele käyttämään mahdollisimman monta tarkistinta (netin apuvälinettä) ja siihen verrattavaa, listaa mitä hallitset.
  55. Sijoita tekstin sanat eri sanaluokkiin ja mieti ja kirjaa ylös miten sanat siellä taipuvat ja esiintyvät, sanaluokka kerrallaan. Taivuta sanoja, jos niitä voi.
  56. Hae tekstistä verbit. Kirjoita ylös niiden Teema eli taivutusmuodot. Verbix on hyvä palvelu tähän. On muitakin.
  57. Ota jokin virke tekstistäsi ja hae mikä voisi olla sanavartalo.
  58. Kokeile ja listaa miten monta erilaista muotoa voi yhdestä vartalosta rakentaa eri sanaluokilla. Kirjaa ylös jotenkin.
  59. Ota jokin lause ja muuttele sitä eri lausetyypeissä.
  60. Ota tekstistä sanoja ja koeta hakea niille vastakohtia.
  61. Mieti miten voi laatia sanelutehtäviä ja miten tarkistat, että osaisit kirjoittaa tekstiotoksen jokaisen sanan.
  62. Kokeile miten voisit elävöittää tekstiotosta äänellä, musiikilla, huumorilla, kuvalla. Voit löytää ehkä You Tube-videon, artikkelin netistä. Voit laittaa vaikka hahmon puhumaan teksti widgetillä (Oddcast tai muu).
  63. Hae mediasta jokin hyvä sarjakuva ja analysoi sitä. Kuvaa sitä ja pohdi mitä se yleensä ja erityisesti käsittelee.
  64. Etsi jokin hyvä verkkopeli tai muuta toiminnallisuutta, jossa on kielellisiä etuja. Kuvaile sovellutuksia ja mitä hyötyä niistä on.
  65. Tee tietokilpakysymyksiä tekstistäsi. Niitä voi tehdä monella eri tapaa, voi olla kuvallisuutta, monivalintaa ja suoria vastauksia. Jeopardy on yksi tyyppi. Siinä ovat vastaukset annettu, pitää tehdä kysymykset.
  66. Ota jokin uutinen esimerkiksi ja otsikoi se uudelleen. Perustele miksi. Otsikko voi olla liian sensaatiohakuinen tai sitten ikävä. Voit myös hakea rinnakkaisia ilmauksia.
  67. Miten saat jonkin tekstin kuunneltuna?
  68. Tee mediatekstistä vuoropuhelu, jonka toteutat Puhuvat päät -työkalulla.
  69. Ota jokin henkilö verkkomediasta ja esittele hänet.
  70. Esittele jokin mediajuttu Suomen maakunnista, joko maakuntalehdistä tai alueita koskeva juttu.
  71. Ota jokin juttu ja pohdi mitä ongelmia ja kysymyksiä se herättää.
  72. Ota jokin juttu, jonka kanssa voit reilusti olla eri mieltä ja miksi. Samoin samaa mieltä.
  73. Jos kirjoitat vapaasti jostakin, voit kokeilla tekstin oikeellisuutta esim. kääntäjällä. Jos teksti kääntyy oikein ja järkevästi ainakin jollekin osaamallesi kielelle, todennäköisyys on suuri, että olet kirjoittanut oikein. Voit myös kokeilla oikeinkirjoituksen tarkistajia. Yksi hyvä tapa on sanoa sanat tavuittain, siihen on tavuttajia tueksi. Saatko verkon välineistä apua, mitkä ovat sinulle käyttökelpoisimmat? Tee itsellesi luettelo välineistä, joista on sinulle hyötyä.
  74. Kokeile Firefoxin OTT-välinettä ja vertaa sitä Chromen Googlen klikkaussanakirjaan. Kumpi sopii sinulle paremmin? Ota jokin teksti ja kokeile kummassakin. Kummassakin kaksoisklikataan sanoja ja saadaan selityksiä.
  75. Ota jokin teksti ja katso millaisia kuvia saat hakemalla hiiren oikealla. Maalataan sana ja haetaan google -kuvia.  Auttavatko kuvat? Millaisiin sanoihin tulee selkeimpiä kuvia?
  76. Tee samalla tavalla sanahakuja. Saat tekstipätkiä, joissa sana esiintyy. Voit klikata isompiin artikkeleihin yms. Auttavatko ne ymmärtämään sanaa. Kokeile hakea sanojen perusmuodolla. Tuleeko eroja?
  77. Monien yhä käyttämää Internet Exploreria ei sovi myöskään unohtaa, tuleehan se kuitenkin käyttöjärjestelmien mukana ja uudistuu sekin. Minun XP:lleni ei uusinta saakaan, mutta on minulla kannettava, jossa voin kokeilla. Voiko siihen ja myös Firefoxiin ladata Googlen työkalupalkin? Siinäkin toimii Googlen sanakirja, jossa sanakäännökset saadaan ei klikkaamalla vaan osoittamalla hiirellä. Säätömahdollisuuksia on paljon. Muistan siinä olleen myös oikeinkirjoituksen tarkistimen, jonka saa toimimaan ns. nettilomakkeissa, ei huono. Jos jostakin saa ladattua ääniä itse käyttöjärjestelmään, puhesynteesi toimii. Kunhan saa edistyneemmän äänen, sekin on hyvä asia. Toimii myös kaikissa sähköisissä teksteissä, ei pelkästään verkossa.
  78. Analysoi jutun kuva vaikka käyttäen hyväksi kysymyksiä:
    Mitä kuva sinulle kertoo?
    Millaisen vaikutelman saat?
    Mitä kuvassa on tai tapahtuu?
    Millaisia lauseita siitä voisi tehdä?
    Kuka voisi olla kuvan takana, ottajana?
    Mikä on kuvan laajempi teema tai aihe?
    Mistä osasta Suomea/maailmaa kuva on?
    Mitä tapahtui ennen/ jälkeen kuvanoton?
    Keksi tarina millainen on kuvan ottanut henkilö.(ulkomaalainen/suomalainen, nuori/vanha, nainen/mies)
    Onko kuva onnistunut/kaunis, kiinnostava?
    Mihin vuodenaikaan kuva on otettu?
    Onko kuvan tunnelma iloinen/surullinen/innostunut...keksi adjektiiveja?
  79. Ota jokin sama uutinen eri verkkolehdistä ja koeta saada selville eroja. On olemassa eri lehtiä poliittisen kentän eri puolilta, vaikka tosin erot saattavat olla pienet.
  80. Artikkeleiden jaottelua ja kritiikkiä: Sensaation kalastelua, seksismiä, asiallinen, julkkisjuttu, pinnallinen, kenelle tehty, informatiivinen... Haetaanko jutussa roistoa tai sankaria? Ota ja arvostele vaikka jonkin iltapäivälehden jokin juttu.
  81. Toiselle voi laatia hauskan tehtävän, että päätetään muuttaa tekstissä n. kpl sanoja. Toisten on tekstistä sitten haettava muutetut sanat. Kun copypastaa jutun, sanoja voi muuttaa muuttamatta layoutia. Muitakin tehtävägeneraattoreita on.
  82. Opettele tämän artikkelin perusteella miten teet analysointia varten "kielilaboratorion" esim. Webvoikosta ja kirjoitusohjelmasta, jotka pysyvät tekstiruudun (esim. uutisen) päällä ja jonne on helppo raahata sanoja tekstistä. Jos saman toteuttaa välilehdissä sanoja voi copypastata melkein yhtä helposti. Välineillä voi toteuttaa erinäisiä asioita.
  83. Ota Oppitorin sivupalkista jokin satunnainen wikipedia-artikkeli tai jokin muu satunnaisuuteen perustuva artikkeli, lause tai sana ja tutustu siihen esittele se. Jos se on aivan mahdoton, klikkaa uudelleen.
  84. Mitä verkkosanakirjaa käytät mieluiten, perustele. Pidätkö kuitenkin enemmän painetuista sanakirjoista?
  85. Ota jokin selkouutisten juttu ja selvitä itsellesi parhaat apuvälineet, joita voit käyttää sitä ymmärtääksesi.
  86. Käytä kuvaesitys-työkalua selventääksesi jotakin verkkomedian artikkelia.
  87. Ota jokin verkkoteksti ja kokeile hakuruutua, Ctrl+F, ja sanojen hakemista jutusta ruudun avulla. Selosta koetta. Jos teet parityötä, toinen pyytää hakemaan sanan ja toinen hakee koneella ja selittää sen.
  88. Täällä on ideani Googlen kääntäjän opettamisesta. Hae osaamallasi vieraalla kielellä sanontoja, käännä ne suomeksi ja korjaa kieliasua, kunnes se tyydyttää sinua. Kirjaa ylös ehdotuksesi. Hyvä olisi tarkistuttaa syntyperäisellä, mutta jos sellaista ei ole, ei voi mittään. Voit yrittää itse viilata. Englanniksi on ainakin mietelauseita netissä ja varmaan kaikilla mahdollisilla kielillä myös. Muitakin lauseita voi käyttää. Voi kirjoittaa itse tai poimia netistä.
  89. Ota jokin verkkoteksti ja käytä automaattitoimintoja jokaisen virkkeen saamiseksi omalle rivilleen.
  90. Ota jokin verkkoteksti ja tee siitä jonkin idean tai teeman perusteella Quizlet-harjoitus.
  91. Osaatko varmasti tekniset taidot, joita tähän työtapaa tarvitaan, harjoittele niitä. Esimerkiksi tekstin valitseminen verkkolehden ingrerssistä ja liittäminen vaikka blogiin. Miten tehdään linkkejä, miten kuunnellaan teksti puhesynteesillä, miten äänitetään tietokoneella.
  92. Selkouutiset voi kuunnella ja lukea samaan aikaan teksti. Näytin miten ponnahdusikkunalla voi luetun pysäyttää tekstin päällä, jos haluaa tutkia tekstiä verkon apuvälineillä. Harjoittele sitä.
  93. Samalla tavalla olen ideoinut, että monia verkon välineitä voi käyttää ponnahdusikkunoissa, jotka saa tekstin päälle - ja pysymään siinä. Kokeile sitä tekniikkaa.
  94. Ehkä paras ponnahdusikkuna on Webvoikko, jolla saa analysoitua tekstiä monipuolisesti. Olen kokeillut sitä, että se ja jokin kirjoitusohjelma ovat yhtä aikaa jonkin verkkotekstin päällä. Kokeile sitäkin.
  95. Tutki verkkomediatarjontaa ja jaottele sitä jotenkin alueellisesti: maakunnittain tai pohjois-suomalaisia, länsi-suomalaisia, itä-suomalaisia, väli-suomalaisia, etelä-suomalaisia -jaottelun perusteella. Nimiä ainakin. Kertovatko ne paljonkin alueidensa asioista, hae esimerkkejä.
  96. Hae 10 suurimman kaupungin verkkolehtiä linkkeineen.
  97. Vertaile otsikkoja vaikka näiden lehtien välillä. Mitä eroja löydät? Missä lehdessä on parhaat otsikot, onko otsikoille jotain tyypillistä?
  98. Tutki jonkin kappaleen verbit erikoisesti verbix-työkalulla ja tee niistä tarkat erittelyt.
  99. Tutustu myös blogimaailmaan. Sitä voi myös jaotella. Millaiset ovat mieliblogejasi. Tee listaa. Esittele joitakin. Voit myös esitellä suomeksi jonkin muunkielisen blogin tai vastaavan.
  100. Olen kerännyt suuren määrän verkkonäyttelyitä. Tutustu joihinkin. Mitä opit? Mistä pidit? Esittele joitakin. Löydätkö verkosta muita?
  101. Tutustu myös You Tube-tarjontaa ja esittele joitakin. Upota blogiisi.
  102. Jos keksit jonkin uuden tavan työstää tekstimateriaalia, kerro siitä.
  103. Mitä nämä lehtisanat tarkoittavat?

27.5.12

Fishing under ice

Paljon katsottu video, jossa hullutellaan. Tämänkin voi pukea sanalliseen muotoon ja kuvailla mitä siinä tehdään:

25.5.12

Neuwoja hyvästä elämästä

 
(Uudellen julkaistu) Joulun jälkeen tulee Uusivuosi, kilot näkyvät vyötäröllä. Tehdään lupauksia paremmasta elämästä. Kannan korteni kekoon ja julkaisen neuwoja, jotka ovat paremmat kuin Weteraaniurheilijan; entisestäänkin sutjakka WU on laihduttanut itsensä liian riu´uksi. Älkää tehkö samoin, seuratkaa minun neuwojani:


Konsti Elää kauwwan eli Tarpeellisia ja hyödyllisiä neuwoja ja Ojjennus-nuoria Terweyden warjelemisexi ja saada elää isohon ikähän .

Wasasa 1786 . Prändätty G . W . Londicerildä .

Joka tahtoo hywin terwesnä pysyä , ja kauwwan eleä pitkä ijällisexi , se eläkään kohtuullisesti juomasa ruasa , rakkauden harjoituxesa , kylwysä eli saunankäymisesä , suonen lyönnisä , nukkumisesä , työsä , murheesa ja muisa asian-haaroisa.

1 § . Watta on ihmisesä nijnkuin pata , ja maxa nijnkuin tuli sen alla , kuin se kiehuu ; sentähden pitä wahta pidettämän lämminnä , käwelemisen , eli kätten työn eli ruumijn waiwaamisen kautta , wähä ennen rualle mennesä ; että watta edeltä ylös lämpiää , ennen kuin ruokaa uudesta nautitaan .

Ruan jälkeen ei pidä rutosti työhön ruwettaman.

2 § . Kauwan paastota ja nälkää nähdä , yli oikian ruan ajan , ei ole terweellinen ; sillä ihminen saa wattaansa kelwotointa märkyyttä ja ilmasta , kinoa.

3 § . Älä syö , joss ei ole nälkä ; ja watta tyhjetty entisestä ruasta ; muutoin kartutat mädättäwäisiä kinoja .

4 § . Älä monta tijmaa ruokaile , äläkä syö monenlaisia .

5 § . Kesällä syödään wähemmän , talwella enemmän ; mutta ruan wälijn juodaan wähä ja usein.

6 § . Lihawa ja raswanen ruoka estää ruan sulamisen , makia ruoka ylös sulaa kinot.

Lijan suolainen ja palanut , wahingoittaa wattan .

7 § . Pese suus , hambaas , silmäs , korwas tausta kylmällä lähde wedellä joka aamu , wahwistaa näön , kuulon ja hampaan , wanhaan ikään.

8 § . Harjaa ja kampaa usein pääsi , että ajwon lijat höyryt ulos pääsewät.

9 § . Käwele ja lijku , jotain ylös nostuasi , että loka joka yöllä on kokoontunut suolijn , laskeusi alas päin , ulos perkauxeen.

10 § . Suuri ja äkkinäinen wihastuminen , ja raskas pitkällinen murhe ja huoli , kuiwaawat ylös ruumijn ja wiewät wihdoin kuolemaan.

Samoin äkkinäinen ja huomahtematoin ilo ; sentähden sekä wiha , murhe ja suuri ihastuminen pitää olla kohtuullinen.

11 § . Juopumus wäkewistä juomista , tekee ihmisen laiskaxi ja uneliaaxi , wahingoittaa wattan , ja matkaan saattaa aiwolle ja koko ruumijlle paljon pahaa.

12 § . Hapoin olut , eli se kuin on prykätty kissastuneista ja happoimista maltaista , on sangen wahingollinen , samoin se juoma joka ei ole hywin keitetty , josta tulee pureita ja wattan wäänteitä.

Aiwan tuoreesta ja samiasta juomasta tulee kiwi-tauti .

Wesi ja maito , kirnupijmä erinommaittain on luonnollisin ja terweellisin juoma .

13 § . Uni eli nukkuminen on sangen hywä , kuin se on kohtuullinen ; sillä se waikuttaa teräwän ymmärryxen , hywän muiston , ja kewiän työn ; wahwistaa ne luonnolliset woimat , saattaa ruumijn lihawaxi ja luonnon lämpymäxi.

14 § . Mutta lijkanainen nukkuminen ei ole hywä ; sillä sijtä kuiwettuu ruumis , ja lisää kinoja ja sitkeitä märkyyxiä , keripukkia ja rewäsintä .

15 § . Likin ruokaa , juomaa ja unta , on lijkunto , askaroitseminen ja työn tekeminen , sekä ruumille että mielelle terweydexi.

Lijkunto , ajaa suonista ja jäsenistä pahat märkyydet , ja kiskoo ne irralle ja ikänänsä kuin pois hiwuttaa.

16 § . Paljo walwominen on wahingollinen ja wähentää sen luonnollisen lämpymän aiwan paljon , häwittää sen luonnollisen märkyyden , ja kaswoin kauneuden , lisää sappea ja kuiwaa ruumijn ylön paljon .

17 § . Älä pidätä wettäs , tuulta ja muuta luonnollista tarwettas , waan toimita ne luonnon waatimuxen perästä.

Kiwi-taudit , pureet ja muut wiat tulewat joss ei luontoa totella sen waatiessa.

18 § . Että usein purgerata ja lääkityxiä nauttia , on wahingollinen : luonto tottuu wihdon nijhin , ettei se mitään tottele ; ja ne wetäwät ja imewät pois sen luonnollisen märkyyden.

19 § . Kolme kappaletta , joss nijstä waarin otettaan , pitäwät Terwesnä : 1:xi , pitää jalkansa aina kuiwana ja lämminnä . 2:xi , että watta on auki luonnolliseen perkauxeen . 3:xi , että pää pidetään kylmempänä kuin jalat.

Jalkain märkyydestä ja huolimattomuudesta kuolee enin osa ihmisiä .

20 § . Iloinen mieli ja tytywäisyys lisää ikää.

Merkit , joista tietään , joss joku Elää Wanhaxi : Lewiät rinnat , mutt ej ylös kohonneet , hoikka watta ; lihasuoniset reidet ja sääret karheilla karwoilla , iso pää ; tiwis ja luja iho ja nahka ; enemmän lihaa , kuin lihawuutta ; kewiä ja tasanen hengen weto , ettei rinta nouse ylös ; waltasuoni ej lyö lujemmin eli nopeemmin juostua eli kijwettyä ylös mäkeä ; tasainen uni ettei kaikista napsahduxista herää ; että pian nukkuu ; syöö wahwat atriat , ja ei usein käy tarpeelleen ; kowa tarwes ; mutta oikialla ajalla ; iloinen ja leikkinen , joka ej pane kaikkia mielelleen ; ej murehdi turhia ; on hilpiä ja lijkunnosa.

Mutta ne jotka owat kowin wirkut , käywät nopiasti ja tekewät ylön hilpiästi , eiwät elä nijnkauwwan kuin ne jotka owat werkkaiset.

Ne joilla on hywä terweys ja eiwät paljon lijku tulewat wijmmein lihawaxi.

Ruoka sulaa pikemmin yhen iloisen , kuin murheellisen tykönä , sentähden syödesä pitää olla sijwo puheita.

Jolla on pitkä kaula ja hieno iho , ej elä paljon yli 30 ennenkuin saa keuhko taudin.

Joilla on lyhyt kaula ja pienet iho karwat , kuolewat enimmästi halwattuna.

Ylönpaldinen äkkinen lijkunto waikutta myös halwauxen.

Joka on lassa ja nuorna elänyt sijwollisesti ja kohtuullisesti , se saa wielä wanhanain nauttia jaloa terweyttä , ja iloista hywää omaa tuntoa.

23.5.12

Näköradio


Nyt radio on myös nähtävissä. Yle Puheen nettiradiossa näkee nyt Olga K:n ja hänen haastateltavansa. En tiedä jatkuuko se koko päivän. On jollakin tavalla mielenkiintoista nähdä radiotyöskentelyä. Uutistenlukija lukee tosiaan uutiset T-paidassaan. Jollakin tavalla on myös väärin, ettei radiokaan saa olla rauhassa kuvallisuudelta. Kuvan saa myös koko näytön suuruiseksi.

22.5.12

Erinomainen Papunet


Papunetin erinomainen kuvatyökalu ja koko palvelu. Ohjelmassa on käytettävissä kuvapankki, mutta siihen voi tuoda helposti omia kuvia koneelta. Papunet on mm. erikoistunut ns. selkokielisen materiaalin tuottamiseen. Löytyy mm. selkouutiset.

Käyttäjä, (opettaja tai opiskelija), voi valita malliin pohjaan, jossa voi olla tietty määrä ruudukoita, joihin kuvat voi laittaa (pakottaa) sen kummemmin ajattelematta kokoa. Kuvissa on tekstiruutu, jonka paikan voi valita asetuksista. Kuvapankissa kuvilla on teksti, mutta omiinkin kuviin sen voi laittaa ja muuttaa vapaasti. Kuvaruudukon voi tallettaa koneelleen ja tulostaa paperille. Sillä voi tehdä mm. toimintaohjeita, mutta vain mielikuvitus asettaa rajansa kielenoppimisessa. Oppija voi tehdä itselleen sanalistoja kuvan avulla. Paperia taittamalla sanoja voi opiskella ja käyttää paperia ns. flash card:ina. Laita vaikka kolme saraketta, ensimmäiseen kuva ilman tekstiä, toiseen sama kuva tekstillä, kolmannen sarakkeen jätät tyhjäksi, sillä se taitetaan toisen sarakkeen päälle. Tai voit suunnitella toisenlaisen layoutin.

Netin valtavalla kuvamateriaalilla ja tällä työkalulla on on helppo tehdä itselleen tai muille kuvallisia harjoitusmateriaaleja ja vaikkapa kuvasanakirjoja. Kuvien hakemisessa voi käyttää vaikkapa Googlen kuvahakua tai Googlen sanakirjaa.

Tuntuisi, että olisi mukava, jos ohjelmassa olisi mahdollisuus tehdä ruutu, missä olisi vain sana, mutta en keksi, että sellaista olisi. Jos kuvapankin kuvien joukossa olisi pelkkä tyhjä ruutu, jossa kuitenkin olisi tekstimahdollisuus, siinä olisi ratkaisu. Taidan kirjoittaa tekijöille ja ehdottaa. Pelkän sanan tai lauseen saa kyllä ruutuun tekemällä sen jossakin piirustusohjelmassa, jossa sen saa haluamakseen muotoon ja tekemällä siitä sitten kuvankaappauksen. Jokaisella itseään kunnioittavalla "nörtillä" on tietysti koneellaan ns. kuvankaappausohjelma. Minulla on Jing.

Papunetillä on vinkkisivut ja kuvasivut vanhemmille ja opettajille. Papunetissä on myös äänipankki, ja toimintaohjeita.

Papunetin kuvatyökalun käyttöä

Papumarket

Maamme

 
Kuvan taustasta, Edelfeltin tussipiirros

Tulee mieleen ainakin kaksi asiaa: Maamme-laulu, huom. epävirallinen kansallislaulu ja Topeliuksen Maamme kirja. Molemmat on kirjoitettu ensin ruotsiksi. Maamme-laulu You Tubessa. Juice Leskinen esittää Maamme-laulun.

Maamme

Maamme kirja löytyy suomeksi Wikiaineistosta, mikä muuten on taas yksi aarreaitta. Siellä mennään luku kerrallaan. Luvuista saa otettua pdf- muodot. Kirja löytyy myös aineistosta, Kotikirjaston uumenista. Siellä on myös paljon  muutakin kiinnostavaa.

Ensimmäinen Maamme-kirja on näköispainoksena verkossa.

, Verkkonäyttely

Urho-Klubi , sivun muu aineisto

Maamme-laulun koko teksti

Isänmaallisuudesta:

Jo kahden symbolin, Maamme-laulun ja Maamme -kirjan alkuperäinen ruotsinkielisyys vihjaa siihen, että ruotsinkielisten isänmaallisuutta on turha epäillä. Minulla on siitä myös omakohtaisia kokemuksia ruotsalaisseudulta. Kielitaistelu viime vuosisadan vaihteen molemmilla puolilla oli kuitenkin ehkä tarpeellinen suomen kielen aseman vahvistamiseksi.

Ruotsinkielellä on yhä tietty erityisasema, mutta sitä ehkä tarvitaan kulttuuriperinnön elinvoimaisena pitämiseksi. Olen ollut aistivinani hieman epäasiallisia sävyjä Suomalaisuuden Liiton äänenpainoissa, mutta en ole niihin kovin perehtynyt.

Suomalaisuuden Liiton uusilla sivuilla on kuitenkin paljon mielenkiintoista asiaa ja kannanottoja.

Mielestäni on aivan mahdollista olla täysin isänmaallinen, mutta samalla ajatella myös globaalisti.

Maakuntalaulut, wikipedia

Maamme, wikipedia

Maakuntalaulut Oppitorilla

Suomalaiset musiikkikappaleet, wikipedia

Uusimmat jutut Maamme-kirjasta

Maamme ja kuva Suomesta, prof. Teivas Oksalan esitelmä, pdf

Kun Maamme-laulu täytti 160 vuotta, Sulasol

Päivä jolloin Suomi syntyi

Maamme-laulun käännöksiä ja versioita

Jorma Eton runo Suomalainen kumpuaa samoista lähteistä.

Saarijärven Paavo myös.