30.5.12

Opetuskulttuuri murroksessa

Tämä on suomalainen versio aiheesta Flipped Classroom. Vesa Linja-ahon artikkelista.

Kaikkea voidaan käyttää ja väärinkäyttää, niin tätäkin.

Täällä on tuosta Flipped Classroomista sanottu paljon, samaa kuin itsekin, että se muistuttaa monimuoto-opetusta.

Meidän piti muuttaa maailma



Anssi Kelan luokka ei muuttanutkaan maailmaa, HeSa

Kristian, kerran teki jumalan
Luokan kattoon nuuskallaan
Se näköjään yrittää vieläkin viiksiä kasvattaa

Susannaa taisin joskus rakastaa
Mut se ei halunnut olla mun kaa
Ajoi kaljuksi päänsä
Naisen kanssa asustaa

Nummelin, poika etupulpetin
Nuo samat rillit vieläkin
Istuu nurkassa yksin ihan niin kuin ennenkin

Ihailin, silloin Roopea kadehdin
Hänen elämänsä halusin
Tanssilattialla sen housut putoo nilkkoihin

Meidän piti muuttaa maailmaaa
Meistä tuli muurareita
Taksikuskeja, suutareita
Yksinhuoltajaäitejä, autokauppiaita
Meistä tuli lääkäreitä
Virkamiehiä, vääpeleitä
Ja tänään voidaan hetki olla kuninkaita

Nurminen, pallon kosketus kultainen
Olisi ammattilainen
Jos ei ois kännipäissään pudonnut louhokseen

Kaunis Jasmin, se aikoi malliksi Pariisiin
Hyvältä näyttää vieläkin
Taas kertoo kuinka pääsi miss Lohja -finaaliin

refrain:
Meidän piti muuttaa maailma
Meistä tuli muurareita
Taksikuskeja, suutareita
Yksinhuoltajaäitejä, autokauppiaita
Meistä tuli lääkäreitä
Virkamiehiä, vääpeleitä
Ja tänään voidaan hetki olla kuninkaita

Kun lakit päähän vedettiin
Kaikesta kaikki tiedettiin
Mitä vanhemmiksi vartutaan
Sitä tyhmemmiksi muututaan
Enkä minä ainakaan
Mistään tiedä paskaakaan
Eilen kun kotiin palasin
Avain ei sovi lukkoihin
Ikkunasta vaatteitani lentää

refrain

Vuorinen, ystävä takaa vuosien
Ennen meni tunteja jutellen
"Oli kiva nähdä", nyt muuta sanoa osaa en

29.5.12

Get on



Onko tuossa ensimmäisen kouluampujan äiti Mikaela Vuorio nuoruudessaan rokkitähtenä esittämässä hienosti Get on-kappaleen? Kitarassa hänen puolisonsa legendaarinen kitaristi Ismo Auvinen. Alakuvassa koulusurmaajan vanhemmat istuvat vanhentuneina keski-ikäisinä ja surevat poikaansa ja hänen tekoaan. Miltä heistä nyt mahtaa tuntua? Miltä tuntuu Hyvinkään ampujan perheestä? Vaikka tietysti uhrit ja heidän kärsimyksensä ovat olemassa, mutta he jäävät peittoon.

Minun käsittääkseni Auviset ovat rakentanet selviytymismekanisminsa sen varaan, että Pekka-Eric oli kiusaamisuhri, mikä tietysti pitää osittain paikkansa. Vuosia sitten kirjoitin aiheesta, en muista mitä, mutta sain vihaisen sähköpostikirjeen kitaristilta.

Sille ei voi kuitenkaan mitään, että nämä kaikki ampumiset ovat myös muovanneet suomalaisuutta, omaa ja muitten käsitystä meistä. Suomalaisuuteen liittyy myös väkivaltaa, joka on syvällä rakenteissa. Miten systemi muuten kasvattaa tällaisia väkivallantekijöitä, suomalaisia kullervoita.



Potatesten käytöstä


Arwoisa lukija on varmaankin huomannut, että tämä blogi todella yrittää pitää huolta lukijainsa kaikenpuolisesta ylösrakennuksesta. Nyt kun usia maanpäroneita mahan laitettamahan.

Axel Laurell: Lyhykäinen Kirjoitus, Potatesten Eli Maan-Päronain Wiljelemisestä, säilyttämisestä ja hyödytyxestä Huonen hallituxesa.

Lyhykäinen Kirjoitus / Potatesten Eli Maan-Päronain Wiljelemisestä , säilyttämisestä ja hyödytyxestä Huonen hallituxesa .

Monen Wuotisesta koettelemuxesta koottu ja yhteenpandu / Ja nyt Hänen Kuningallisen Majestetins kaikkein Armollisimman käskyn jälken Präntijn andanut AXEL LAURELL . Kappalainen ja V . Pastor Assicalasa .

TURUSA , Prändätty JOHAN CHRISTOPHER FRENCKELLildä , W . 1773 .

Sananlasku Kirj . 24 : 4 . Taidolla Kammio täytetään kaikkinaisesta kallista ja jaloista tawaroista .

Ulosweto Kuningallisen Majestetin kaikkein armollisimmasta kirjoituxesta Hänen uskotulle Miehellens ja Maan-Herralle , korkiasti Wapasukuiselle Baronille ja Riddarille Kuning:sta Miecka-Ordenista , Herr HANS HENRIC BOIJE , sijtä 11 päiwästä Helme-Kuusa , wuonna 1772 .

- Nijnmyös sijnä siwusa julistatte , että me samalla armolla ja mielisuosiolla tahdomme hywäxi otta , jos LAURELL , Prändin kautta Ruotzin ja Suomen kielellä , anda yhteisexi tiedoxi uloskändä , ne koettelemuxet , kuin hän Potatexista tehnyt on , nijn myös millä tawalla hän nijtä on wiljellyt ja säilyttänyt .

Kirjoitus Potatexista .

Potatexet eli Maanpäronat , owat ensist löytyt Americasa , yhdesä saaresa nimeldä Maurits eli Laurits , josa sen ensimmäiset löytäjät , tapaisit willi ihmisiä , jotka oliwat terwellisiä ja wahwa luondoisia , ja eliwät kauwan ; waan ei löytännet heidän tykönäns , ( paitzi mitä särpimen puolen tule ) , muuta elatuxexi sopiwata wilja , kuin ainoastans Maanpäronita , jotka sekä itzestäns kaswoit , että myös wiljeldin .

Ruotzin Officerarit , jotka owat palwellet Frankrikisä , sanowat , että Sotawäki siellä , enimmäst elättäwät itzens Maanpäronilla ; Sillä koska näitä kaswatetan yhteisesti tällä maalla , ja myydän halpaan hindaan , nijn ostawat he nijtä enimmäst , ja walmistawat nijstä itzellensä liemi ruoka , lihan kansa , jota he sitte syöwät , ilman muun leiwän kaipamista .

Sanomakirjoista on hawaittu , että Saxan sodan ajalla , wuosina 1758 ja 1759 , koska Preussin sotajoucko täytti ChurSaxin , ja sotkui pellot ja nijtut , nijn olis kansa kärsinnyt hätä elatuxen puuttesa , jollei runsat Potatesten wiljelemiset olis tullet heille awuxi .

Meidän Sotawäki jotka owat ollet Pommerisa , puhuwat ylistöxellä , Potatesten wiljelemisestä sijnä maakunnasa .

Hänen Kuningallinen Maj:tins korkiasti Autuas Kuningas ADOLPH FRIEDRICH , tunsi hyödytyxen tästä kaswannosta , ja Isällisestä huolenpidosta yhteisestä parahasta , nijn sääsi , että wuonna 1749 , siemendä Ulkomaalda Waldakundaan sisälle toimitettijn , ja tänne Suomen maahan lähetettijn , ynnä kirjoituxen kansa sen wiljelemisestä , nijn myös kaikkein Armollisimmalla kehoituxella itzekullengin Maanasujalle , että ahkerudella ja wireydellä wiljelemään tätä hyödyllistä kaswo .

Silloin sain minä jo muutamita siemenexi sijtä brunista ladista , kuin minulla wielä nyt on .

Englandin asujat pitäwät Maanpääronita heidän Aluxisans ewänä .

Wuonna 1760 tuli yxi Englandin maan asuja Helsingforssin Kaupungijn , ja kutzui silloin olewan Maan-Herran Herr Nordenskjöldin Aluxehensa , rawitzemaan itziänsä siellä kellaisilla Maanpäronilla , joista hän myös andoi Hänelle wähän siemenexi .

Wuonna sen jälken , lahjoitti myös korkiasti mainittu Herra minulle muutamita tästä ladista , ja olen minä sijtä ajasta asti , nijtä hyödytyxellä wiljellut .

Minä tunnustan , ettei mikään wiljeleminen ole kewiämbi ja runsambi kuin tämä , uskon myös sen todexi , että jos tämä kaswo kerran tulisi yhteisexi meidän maasamme , nijn ei tarwitzis maa-kansa , osta itzellensä jywiä Kaupungeista , kuin nyt usiasti tapahtu , eikä myös Kruunu nijtä nijn wiljalda ulkomailda sisälletuoda anda .

Jos peränajateldaisin sitä hyödytystä ja hywää elo , kuin on muilla kansoilla , ja ulkowaldakunnan asuwilla , Potatesten wiljelemisestä , ja jos mielesä pidettäisin , korkian Esiwallan armollista kehoitusta ja huoleenpitoa , nijn olis tämä kaswo jo yhteisembi meidän seasamme .

Mutta ei sitä wähemmin , on sen kaswattaminen nijn laimin lyöty , että , ellen minä nijtä olis lackamata wiljellyt , nijn tuskin löytyis siemendä maanpaikoisa .

Ja niinkuin yxi tainkaldainen huolimattomus näky yhdestä osasta sijtä ulostulewan , ettei yhteisellä kansalla wielä ole oikiata käsitystä ja tietoa tästä kaswosta ja sen hyödytyxestä huonen hallituxesa , nijn on se , ilman epäilemätä , andanut Kuningalliselle Maj:tille tilan , että edelläpäin mainitusa , kaikkein armollisimmasa kirjoituxesa ja Resolutionisa , ( paitzi nijtä usiambia jo ulosannettuita kirjoituxia , ) käske myös minua Prändin kautta yhteisexi tiedoxi ulosandaman : ne koettelemuxet , kuin minä Maanpäronista tehnyt olen , ja millä tawalla minä nijtä olen wiljellyt ja säilyttänyt .

Jonga kaikkein alammaisimmasa kuuljaisudesa , edestuodan nyt seurawaisia :

§ . 1 . Potatexet eli Maanpäronat owat kahtalaisia , brunia ja keldaisia .

Ne brunit ei ole niin makuisia , kuin ne keldaiset , kuitengin on heillä heidän etunsa , sijnä , että he kaswawat kedommasa maasa , senkaldaises johon kylwetän rukita eli kauroja .

Jos nijtä kylwetään wäkewään maahan , nijn kaswawat ne enämmin warsixi , ja juuret jääwät wähäisixi .

Ne brunit owat myös kartuisammat .

Tätä brunia ladia pidetän enemmästi annetta , hewoisille , Eläimille ja wähille eläwille .

Molemmat ladit waatiwat yhtäläistä maanpartta , sillä eroituxella , että ne brunit menestywät huonommasa , mutta ne keldaiset tahtowat wäkewätä maata .

Ja jota wäkewämbi maa on , sitä runsaammasti ja surembia ne kaswawat .

§ . 2 . Maan alasta eli parresta .

Ne kaswawat kaikkinaisesa maanalasa , koska maa tule heidän kaswamisexens oikein walmistetuxi , cuitengin menestywät he parahin hywäsä mustasa , eli hienosa hieta mullasa .

Märkä eli wedeldä waiwattu maa ei kelpa .

Jos maankappale johon ne istutetaan on etäläänpäin wierewä , eli päiwärinda , nijn on se parembi , sillä sijnä ne auringon waikutuxesta tulewat pikemmin itämään .

§ . 3 . Wiljelemisestä .

Ne Potatexet kuin owat aiwotut siemenexi , taitaan otetta kahdexi eli kolmexi wijkoxi , huoneseen josa asutaan , ja annetan sijnä , taicka tynnyripuusa , Säkisä , eli yhdes kasasa laattialla maata , että he rupewat itämään huonen lämbymäsä , nijn he joutuwat pikemmin sitte kuin he maahan istutetan .

Nijtä istutetaan sitä aikaa , kuin ohria kylwetään .

Ne suurimmat nautitaan huonen tarpexi , mutta ne pienimmät , nijnkuin kanan , suorsan eli kyhkyisen munat , walitaan siemenexi ; mutta ne kuin owat aiwan pienet nijnkuin pähkinät , nijstä istutetaan kaxi eli kolme yhten siaan .

Krydimaahan taitaan nijstä istutetta seurawaisella tawalla :

Sitten kuin maa on tullut lapiolla käätyxi , harawalla hywin lijkutetuxi , ja sonnan kansa sekoitetuxi , nijn myös sen jälken tasoitetuxi , nijn jaetaan maa nuoran kansa , kuuden kortelin leweisijn sängyin , ja jätetään puoli kynärätä lewiät wagot sängyin wälijn .

Näiden sängyin päälle ulosmerkitään sitte sia , eli paikka itzekullengin Potatexelle , kuhunga ne istutetaan , puoli kynärätä kungin wälille , ja taitaan tämä toimitetta , joko nijn muodoin , että pidetään puoli kynärätä pitkä tikku kädes , ja sillä ulosmitataan paikka kullengin ; taikka sillä tawalla , että nuoran kansa lyödään neljä kulmaisia ruutuja , nijn kungijn ruudun kulma ja keskuus osotta eroituxen Potatesten wälijn , istuttamisesa , nijnkuin se tästä tähän ulospannusta rijttauxesta nähdä taitaan .

Ja sitte kuin Potatexet owat istutetut nijhin tällä tawalla ulosmerkittyin paikkoin , nijn luodaan muldaa wagoista , nijden istutettuin sängyin päälle 1/4 kynärätä paxulda , ja tasataan sängyt harawalla .

Kastelemista ei ne tarwitze koskaan .

Ja kuin hawaitaan , että muutamia taimia on ylöstullut , joka ei tapahdu ennen kuin jonguun wijkon perästä , nijn kitketään sängyt puhtaxi rikka ruohoista .

Tällä tawalla istutetaan ja holhotaan Potatexia Krydimaisa , sildä joca nijtä ainoastans wähä wiljele .

Mutta se joka nijtä wiljele runsaammin , ja suurembijn maan kappaleisijn , nijn pitä maa ensist hywästi ruokottaman , sonda sekasin kynnettämän , ja äjestettämän , sitten istutetaan nijtä arralla kyndäin , tällä tawalla :

yxi mies aja arran canssa edellä , ja toinen seura jäljes , joca heittä siemendä joka toisen wagon pohjaan , yhden wähän askeleen eli 1/4 kynärötä toinen toisestans .

Mutta siehen toiseen wakoon , jonga mies takaperin aja , ei kylwetäkän , waan sillä tule ainoastans se kylwetty wako peitetyxi , ja maa möyhiäxi tehdyxi .

Yhden wijkon perästä : tasoitetaan maa , yhdellä hämeen maan tawalla kuusista tehdyllä äkeheellä , taikka ladalla .

Sitä myöden kuin kewä ilma sitten on : kylmä eli lämmin , nijn taita tämä kaswo maata maasa 4 eli 5 wijkkoa , ennen kuin se ylöstule , ja taimet itzensä näyttäwät .

Ja koska nähdään , että muutamia taimia on ylöstullut , nijn pitä maa jällens senkaldaisella äkehellä , kuin äskein mainittijn , äjestettämän ja tasoitettaman , että ne ylöstulleet rikka ruohot tule tukahutetuxi , ja nijn päästän sijtä waiwallisesta kitkemisestä .

Koko suwena sen jälken ei ne enämbi tarwitze ruokkomista .

§ . 4 . Potatesten ylösottamisesta , ja säilyttämisestä .

Ne annetaan maasa kaswosansa maata myöhä syxyyn , sillä tähän aikaan ne enimmästi juurixensa kaswawat .

Ei nijtä oteta ylös ennen kuin naurit , owat ylösotetut .

Ylösottaminen tapahtu parahin , kyndäin arran kansa , ja wähiä lapsia , poikia ja pijkoja käywät peräs , jotka sijtä , arralla ylöskynnetystä mullasta noukkiwat nijtä astioin , ja yhden kalikan kansa kädes kaiwawat sitä irtaista mulda , että he saawat ne kaikki poimituxi .

Sitte wiedään ne yhteen hywin walmistettuun maakuoppaan , senkaldaiseen kuin nauris kuopat owat ja pitä hywin edeskatzottaman ettei pakkainen saa heitä turmella , sillä ei he kärsi yhtään pakkaista , waan nijn pian kuin he jäätywät , nijn he rupewat mätänemään , mutta ei muutoin .

§ . 5 . Potatesten walmistamisesta ruaxi .

Potates on yxi senkaldainen kaswo , joka kewiästi otta maun ja tawan kaikista joiden kansa se sekoitetaan , ja on sentähden soweljas , että sillä lisätä usiambia ruokaladia .

Sitten kuin he owat wähän wedesä maannet , tullet pestyxi ja puhtaxi wirutetuxi , nijn myös keitetyxi , muserretaan ne rikki lusikalla , yhdesä puu- eli kiwi fadisa , lämbymänä , koska myös se hieno hitu kuin nijden päällä on , pitä oleman pois kaapittu , eli sitten kuin he owat kylmäsä wedesä jähtyneet , nijn taitaan he soweljammasti hienoxi hiwutetta rijwi-raudalla .

1:0 Jos sitten tästä näin rikki muserretusta eli hienoxi hiwutetusta koosta otetaan yxi osa , ja kuin se ensist wähän suolataan , nijn pannaan sijhen kaxi sen wertaa woita sekaan , nijn myös muutamita kowaxi keitettyitä ja rikki hakattuita munia ja sekoitetaan yhteen , nijn sijtä tule hywin maittawata muna-woita .

2:0 Maito wellingixi , pannaan tästä hiwutetusta koosta pataan , nijn paljon kuin wellingixi tarwitan , wähä suola pitä myös sijhen pandaman , ja sokeria mauxi .

3:0 Tästä hiwutetusta koosta , keitetään myös puuro , samalla tawalla suolan ja sokerin kansa , ja kuin puuro on jähtynyt , nijn se syödän wijnan eli maidon kansa .

4:0 Samasta koosta tehdään myös täytettä hanhien ja porsain paistihin & . hiwutettua nisuleipä wijna ja muuta makiata sekaan pannen .

5:0 Muna-pöpöräxi , kuuten munaan sekoitetaan yxi korteli Päärona koosta , ja saman werta rieska maito eli kuorta , joka suolataan , ja hiljaksen lijkuttamisen alla keitetään , nijnkuin muutakin muna-puuro , wähän woin kansa , kohtalaisex kowax .

Pienexi leikattu Persilja , eli ruoholaukka , taikka sen puuttesa , hienoxi hiwutettuja Muskottia , sekaan panduna , tekewät hywän maun .

6:0 Tawalliset woi-saucit , tehdän sekä näön että maun puolesta , mieluisammaxi , jos nijhin lisätään puolexi päärona koosta , joka woin kanssa yhten sulataan ja enänetään liemen kanssa , johon persilja pannaan .

7:0 Samalla muoto , taitaan ne hienoxi hiwutetut Potatexet , sulatun woin kanssa , nautitta nijnkuin Pepparroti , wedes liotetun suolaisen kalan , eli lihan kanssa .

Se liewittä suolan katkeruutta , ja on erinomaisesti sopiwa sauwutetun lambaan lihan päälle .

8:0 Tästä taitaan wielä kans tehdä klimpuja eli roppanoita liemeen , seurawaisella tawalla :

Otetaan yxi kappale woita , ja kolme lusikallista nisujauhoja , joka yhdesä pannusa walkian päällä sulataan , ja yhteen lijkutetaan ;

Sitte sekoitetaan tähän sekaan 8 eli 9 lusikallista , Päärona koosta joka totutulla tawalla on hiwutettu :

Sillä wälillä wispataan 3 munaa , joka wähän suolan , Ingefärin ja muskotin kanssa , sekoitetaan kaikki yhteen edellä nimitetyn , jauho- eli päärona koon kansa , sitte kuin se on saanut wähä jähtyä .

Tästä pannaan sitte lusikan kanssa nijn paljo kuin tahdotaan , siehen walmixi keitettyyn liemi-pataan .

Ja ne tulewat juuri makuisita , mutta hajowat jos he liemesä kauwan seisowat .

9:0 Omena-mosi , joka tehdän happamista omenoista , ei kaipa nijn paljon sokerita , jos siehen lisätään 1/4 osa Maanpärona koosta .

Ilman sitä on myös sama päärona-koko yxinäns , keitetty Renskt-wiinasa , eli Portugisisa , puolexi hywää Franskt-wijna seasa , taikka sen puuttesa wijna ätikasa sokerin kansa maun jälken , soweljas omena-mosixi .

Tätä on paras keittä Canel-wedesä ja kiwipadasa .

§ . 6 . Potatexet kadottawat paljon heidän katkerasta ja wäkewästä maustans , ja ei tarwitze nijn paljo makeita ruaxi walmistamisesa , jos heidän kanssans edelläpäin menetetään , seurawaisella tawalla :

( a ) Koska heitä aiwoitaan ruaxi laitetta , nijn pannan ne ensist kylmään weteen , wirutetaan puhtaaxi , sitten otetaan ja nihutetaan ne hywästi jollakulla wanhan nuotan eli säkki-kangaan kappaleella , ja kaapitaan weitzellä , että se ohukainen hitu mene nijstä pois .

Senjälken heitetään ne taas puhtaseen kylmään weteen , ja annetaan sijnä jongun ajan maata .

( b ) Jos nijtä aiwoitaan keittä tuoresa liemesä , nijnkuin muita juuria , nijn taitan ne , sitte kuin he jongun ajan owat maannet kylmäsä wedesä , leikatta pytkyixi , ja annetaan taas joku aika maata kylmäs wedes , nijn he paljo kadottawat heidän wäkewästä maustans .

Sitte keitetään ne erilläns , ja kuin liemi on jo likimmäst walmixi keitetty , pannan wasta nämät pytkyt sisälle , nijn ei ne mene nijn paljo rikki , kuin muutoin liemen kiehuies taita tapahtua , sijtä , että usiasti sekoitetaan sitä kiehuwata liemi-pata .

( c ) Jos nijtä pannan kalan liemeen , nijn sekä ne että liemi tulewat hywän makuisaxi .

( d ) Jos nijtä raakana hiwutetaan rijwi-raudan päällä , ja annetaan , se hiwutettu koko langeta kylmään weteen , ja wielä usiamman kerran muutetaan kylmä wettä sen päälle ;

Ja sijtte keitetään tästä koosta welliä eli puuro , nijn on se makuisa , ja ei ole nijn wäkewätä , eikä myös kaipa paljo makeita sijhen pandawaxi .

( e ) Tällä raakana hiwutetulla koolla taitaan myös walmistetta liemi ruokia , nijnkuin muillakin ryynillä .

( f ) Tästä raakana hiwutetusta koosta taitaan kans tehdä Sego-ryyniä , tällä tawalla : tämä koko puserretaan jouhi-dukin läpitze , nijn sijtä lange nijnkuin matoisia , ne kuiwatan sitte leiwin-uunisa , leipäin paistamisen jälken ;

Nämät ryynit , owat sekä näkönsä että makunsa puolesta , nijnkuin Sego , mutta ei salliwat nijn paljo keittämistä , kuin ne luonnolliset Sego-ryynit .

( g ) Wielä taitaan tästä raakana hiwutetusta koosta , tehdä sisälmystä torttuin , wähän suolan ja sokerin kanssa , nijn ettei sitä taita eroitetta omena tortuista .

Jos keitettyitä Potatexia leikataan pytkyixi yhden talderikin eli fadin päälle , ja pannan ruoka-öljyä ; ätikkata ja Sipulia sekaan , nijn taitaan sitä syödä makuisasti .

Stufwatun Spenatin seasa , owat myös keitetyt Potatexet hywälle maittawat .

Mandel kaakku Potatexista .

Hywin pestyt ja wirutetut Potatexet , keitetään , kuoritaan ja pannaan kylmään weteen muutamaxi hetkexi , sitte otetaan ne ylös , pyhitään kuiwaxi waatten kanssa , ja hakataan pienexi puhtaalla kaalin kirweellä ;

Kahteen naulaan tästä koosta , otetaan 1/2 naula hienox surwottuita mandelia , 2 luodia katkeria mandelita , 10 luodia sokeria , 10 lusikan täyttä nuorta woita , ja wähä Saframia , joka hywästi yhteen sekoitetaan päärona-koon kanssa , ja wiimeisex 14 kuohuun wispattua muna .

Tämä pannan yhteen woin kanssa hywin woideltuun , ja hienoxi surwotulla korpulla priskoitettuun formuun , ja paistetaan kohtalaises uunin lämbymäs .

Tämä tule oikian Mandel-Kaakun kaldaisexi .

Toinen Kaakku .

Potatesten-ryyniä yxi puoli naula , eli koosta pataan pandu , keitetään hywästi , yhdesä tuopisa rieska maito , puuroxi , johon sitte sekoitetaan 40 pienexi surwottuita katkeria mandelita , 8 luodia sokeria , wähä Saframia , yxi hywä kappale woita , ja 12 hywin wispattua muna .

Tämä pannan yhteen woin kanssa hywin woideltuun , Mandelkaakku formuun , eli sen puuttesa , muuhun pannuun , ja paistetaan hiljaisesti uunisa kohtullisella lämbymällä .

Toinen Kaakku .

Maidosa , sen jälken kuin joku tahto Kaakun suurexi , keitetään yxi kappale Kanelia , Saffrania , C1tronan kuoria , ja muutamia surwottuita katkeria mandelita , joka sitten ijlataan ;

Tähän keitettyyn maitoon wispataan , kylmällä wedellä edelläpäin kastelduita hienoja Potates-jauhoja , juuri hywästi , ettei ne sokkaroitze .

Sitten kuin tämä on jähtynnyt , sekoitetaan siehen munia , nijn monda kuin taikkinan paljous waati .

Tämä pannaan hywin woideltuun formuun , ja paistetaan hiljaxeen uunisa .

Tämä kaakku syödän kylmänä .

Mehu eli mosi keitetyistä , rikkimuserretuista ja sijlatuista wijna- ja Kirsbärin marjoista , karpaloista , maaramista ja puoloista , tule paljon sokerin säästämisellä , tahdon jälken tehdyxi sakiammaxi , ilman selkeydens kadottamiseta , yhteen keittämisen kautta hienoin Potates-jauhoin kanssa .

Nämät mosit taitaan lumi-mosin kanssa garneratta eli sorwatta .

Bruuni liha liemi , joka Potates-jauhoilla walmistetaan , tule selkiätä ja näköisätä .

§ 7 .

Jauhoixi , ryynixi , tärkkelixi ja puderixi walmistetaan Maanpääronia seurawaisella tawalla :

Maanpäronat pannaan kylmään weteen , huhdotaan hywin puhtaaxi , sitten leikataan ne nijn raakana kuin he owat pienixi palaisixi , nijnkuin tärningit , eli , jos joku tahto olla tarkembi , nijn hiwutetaan ne rijwi-raudalla , ja se hiwutettu annetaan pudota kylmään weteen , sitten poiskaadetaan wesi , otetaan ja puserretaan se weteen pudonnut kokous , hywin kuiwaxi kämmenden wälis , wesi joka puserrettais ulosjuoxe , annetaan taas yhden wartisen waatteen läpi sijlandua toiseen kylmään weteen , se kuin sijtä pohjaan lange , pannaan sitten yhteen tina-fatijn , joka kallelleen seisomaan asetetaan , ja annetaan nijn huonen lämbymäs kuiwa , nijn sitä saadaan hienoja jauhoja eli tärkkeliä .

Jos sijtä sitten tahdotaan tehdä puderia , nijn pannaan tärkkeli , yhteen walkiasta nahasta eli pestystä sämiskästä tehtyyn pussiin , ja mangeloitaan hywin että se tule köyhkexi , nijn se on hywää puuderia .

Mutta se kuiwaxi puserrettu koko , hajotetaan pitkäin rautapannuin , eli tina fatien päälle , ja pannaan nijn hiljaxens kuiwamaan , wähäsä uunin lämbymäsä , eli kewäillä pöydän päälle , auringon paisteseen :

Koska he owat hywin kuiwannet , surwotaan ne rikki , ja sitten ensin jouhiseulan , ja taas jällens Nijniseulan läpi seulotaan , nijn se kuin jouhiseulan läpi on langennut , on hywä jauho , ja se kuin Nijniseulan läpi on käynyt , on ryynit , kaikkinaisijn tarpeisijn .

Täsä on merkittäwä , että molemmat owat kyllä kestäwäiset ja wähän kuluwaiset , ja taitaan ilman wähindäkän turmellusta kauwan hywänä säilytettä .

§ . 8 .

Potatexilla taitaan myös ruokitta eläimitä .

1:0 Wasikoita ; Ne keitetään , ja sitten kuin ne owat jähtynnet , nijn muserretaan eli likistetään ne kätten wälisä , wedes , että sijtä tule wetelä wasikan juoma , ja wasikat menestywät sijtä hywästi .

2:0 Porsaille , keitetään ja likistellään ne samalla tawalla wedes , mutta jotakin sakiammax , että se tule nijnkuin wetelä wellingi , ja taitaan myös ensimmäldä , että totutta heitä siehen , sekoitetta wähä jauhoja sekaan .

3:0 Hewoisille , että ensimmäld totutta heitä nijhin , leikataan Potatexet pienex , nijnkuin kanoille ja hanhille tawallinen on , ja riputetaan nijden päälle wähä jauhoja , tätä ei tarwita tehdä usiamba kuin 2 eli 3 kerta , sitten syöwät Hewoiset nijtä kokonans ja leikkamata , ainoastans että ne ensist wirutetaan wedes sannasta puhtaxi , ja pannan nijn krubbun hewoisen eteen .

Hewoinen elä hywin nijstä ja tule lihawaxi .

Potatein warret , taita myös hyödyttä ; jos ne leikataan pois syxyllä ennen kuin yö kylmät tulewat , ( sillä jos yö kylmä tule , nijn langewat ne peräti pois , ) ja ne sidotaan nijnkuin papuin warret , ja hasioitaan kuiwamaan ;

nijn owat ne lambaille hywä elatus , ja lehmille hautexi .

Potatein lehdet taitaan myös syxyllä wähän suolan kanssa syltättä , ja sitten talwella owat ne hywät kaalixi ihmisille , koska ne ensist tulewat wirutetuxi kylmäs wedes .

Nijnkuin nyt tässä sanottu on , taita Potatexet , ja wielä monella usiammalla tawalla Herraswäeldä hyödyllisexi tehtä : huonen hallituxes .

Mutta : § . 9 .

Yhteiselle kanssalle ja halwemmalle wäellä ne wielä enämmin hyödyttäis .

1:0 Sen syyn tähden , että he wähästä maankappalesta saisiwaten suuren hyödytyxen .

Sillä likimmitten yhdest maankappalesta , johon kylwetään 3 Kappa rukihita , ja saadaan , jos se hywin kaswa , yxi Tynnyri , niin suureen maahan istutetaan yxi tynnyri Potatexia , ja saadaan sijtä 20 tynnyriä .

2:0 Potatein menestyxen tähden :

Rukihit ja muu wilja kärsiwät usiasti kato wuotta , mutta ei Potatit , eikä kuiwudest eikä märkydest , ja wielä wähemmin yökylmist ; Sillä he makawat heidän kaswosans peitettynä mullalla .

3:0 Potatein säilyttämisen puolest :

Potatit ei ne mätäne , jollei ne tule turmelluxi packaiseld , sillä packainen on heidän suurin wihollisens , sitten kuin he owat ylösotetut heidän kaswostans .

Ne kuin owat jäätynnet , rupewat kohta mätänemään , kuitengin sillä eroituxella , ettei he saastuta toinen toistans , nijnkuin naurit tekewät , mutta se ainoastans joka on jäätynyt mätäne , ja se toinen joka ei ole jäätynnyt pysy mätänemätöinä nijden mädänneitten seas .

Yhdes hywäs Maakuopas , josa ei pakkainen talwella saa heitä wahingoitta , eikä myös lämmin suwella , että he rupewat itämään , taitaan he säilytettä , yli koko suwen .

Kuopan-suu pitä oleman pohjaan päin , sen sisälletungewan suwi lämbymän tähden .

4:0 Heidän rawitzewaisen ja hywin elättäwäisen woimansa puolest :

Potatexet owat kyllä elättäwäiset , nijn ettei he anna Hämeen maan papujen perään , heillä on myös likimmitten tuoreen pawun maku .

Jos nyt yhteinen kanssa istuttaisi nijtä runsaalda ja ulottuwaisesti , nijn he taitaisit rawita itzens , ruockia heidän hewoisians , lihoitta heidän härkiäns , lehmiäns , sikojans & . enimmäst Potatesten kanssa , ja nijn säästäisit paljo wilja .

Potateilla taitaan lihoitetta Sikoja , kolmes wijkos , että he tulewat lihawammaxi , ja saawat enämmän fläskiä , kuin jywiä ja jauhoja syötettäis , kuudes wijkos .

Ja kuin nijtä pitä tähän tarpeseen käytettämän , nijn ne keitetään ja muserretaan rikki lämbymäs wedes , nijnkuin sakia welli , ja nijden sikain kyllän tähden kuin syötilöinä owat , sekoitetaan siehen wähä jauhoja sekaan :

Fläski tule makuisaxi , ja liha sielä ja täällä fläskillä pilkuitetuxi , sen pikaisen lihomisen tähden .

§ . 10 .

Talonpoikanen wäki itze taitais suurest osasta elättä ittens Potateilla .

( a ) Nijsä maanpaikois , kusa saadaan tuoreita kaloja , taitais Talonpoika keittä nijtä , kalain kanssa , eli kalan liemes , nijn hänelle olis hywän makuinen ruoka , Potatit leiwän sias , kalat ja liemi särpimenä .

( b ) Potateista taitaan leipä leiwotta tällä tawalla :

Ne keitetään , ja sitten kuin ne owat keitetyt , jos nijtä tahdotaan nijnkuin skrädätä , nijn ne lyödään kylmään weteen jähtymään , että se ohukainen hitu saadaan otetta pois , kuin nijden päällä on ;

Sitten surwotaan ne saawisa kaulaus kapulalla , yhdex puurox , ja pannaan wähittäin lämmindä wettä lisäxi , ( sillä ne sakoiwat surwottais , nijnkuin nisuinen taikina , ) että siehen saadaan lisätä rukijn , ohran elli kauran jauhoja neljäs osa Potatein suhteen , ja pannaan käytettä sekaan , senjälken leiwotaan ja kypsetään , nijn sijtä saadaan hywää riewä elli happamatoinda leipä .

Joko se sitten leiwotaan , paxuixi leiwixi eli kaakuixi , jotka kohta pitä nautittaman , taikka ohukaisixi nijnkuin knäkki leiwät , jotka taitaan kuiwatetta ja säästettä .

Nijstä taitaan myös leiwotta hapanda leipä .

( c ) Yhteinen kanssa taita wielä kans nauttia Potatexia nijn muodoin , että he keittäwät ne ainoastans , ja sitten syöwät nijtä leiwän werost , hienon suolan , silakan eli woin kanssa &c .

Jos nyt talonpoikainen wäki ja yhteinen kanssa erinomattain nijsä maanpaikoisa , kusa löytyy mustaa , elli hienoa hieta mulda-maata , rupeisiwat yhteisemmäst Potateita kaswattamaan , nijn he totisesti parammin eläisit , eikä tarwitzisiwat nijn kallijsti osta jywiä Kaupungeista , 8 ja 9 ploutua tynnyrist , ja sillä nijn köyhyttä itziäns , ettei he woi maxa heidän ulostekojans , nijnkuin näinä edesmenneinä katowuosina on tapahtunnut .

Täälä Hämeen maasa , nijn talonpoikainen wäki , suwista aika elättä itzens enimmäst aiwan huonolla rualla , kaalilla , monenlaisista ruohoista , joita he keittäwät , juuri wähän , ainoastans muutamain hyppöisen täyden , jauhojen ja suolan kanssa , sijtä syöwät he ja heidän lapsensa sitte usiamman kerran päiwäsä , maidon kanssa , nijn että lasten watza on wäärälläns .

Mutta jos lasten edes olis fati täynäns maanpäronia , nijn ei he olis nijn suuri wattaiset , waan hoikat , ei he myös tulis nijn paljo syöpäisixi , kuin monda heistä nyt owat , waan he kaswaisit woimallisimmaxi , ja heistä tulis nopsemba ja wahwemba wäke .

Ja minä uskon , että he myös estäisit monda tautia , ja ei nijn monda kuolis sijnä kaswawasa ja parahasa ijäsä .

§ . 11 .

Ilman sitä , kuin edelläpäin , Potatesten hyödytyxestä Herraswäellen , ylöspanduna löytään , nijn ei taita myös Caffen walmistamista sijtä ulosjätettä , kuin tapahtu seurawaisella tawalla :

Potatexet wirutetaan puhtaxi , keitetään , ja pannaan sitte kylmään weteen jähtymään , senjälkeen kuoritaan nijstä se ohut hitu pois , ja nijn leikataan ne pienixi tärningixi , jotka pannaan pitkijn rauta pannuin , eli Tinafatijn kuiwamaan , kohtullisesa uunin lämbymäsä , josa leipiä on edelläpäin paistettu. Nijtä pitä wiriästi perään katzottaman ja sekoiteldaman , että he yhtäläisest kuiwawat , ja ei pala , eli muutoin mene pahaxi pitkällisest kuiwamisest .

Sitten kuin nijtä pitä nautittaman , nijn nijtä poltetaan , jauhetaan ja keitetään , nijnkuin muutakin Caffeta .

Valmis


Periaatteessa tämä Oppitori on valmis. Nyt tuntuu, etten pysty keksimään enää uusia ideoita. Tulevaisuus näyttää hiipuvatko käyttäjät, ilmaantuuko jotain uutta varsinkin mitä tulee ideaani käyttää verkkomediaa oppimateriaalina ja verkon apuvälineitä tekstin ymmärtämiseen ja työstämiseen. Eilen laitoin sata työtehtävää, nekin ajatuskokeena; tuskin kukaan varmaan on ideoitani kokeillut, ainakaan ei tule viestejä.

Yksittäisillä postauksilla voi olla paljonkin latauksia ja hyvä sekin, jos pystyn ilahduttamaan joitain. Leikkejä ja sanontoja käytetään paljon, monia muitakin teemoja. Koulujen loputtua tulee varmaan kesähiljaisuus, eilenkin tosin latauksia oli vielä lähes 1500, vaikka kouluissa oli varmaan muutakin tekemistä. Useat artikkelit eivät periaatteessa vanhene vielä vuosiin. Paljon on varmaan jo katkenneita linkkejä, joita minun on mahdotonta löytää, koska en voi käyttää kaikkea aikaani siihen.

Ideani on ollut myös koota yhteistä älyllistä työtä, copypastaukset eivät ole varmaankaan laillisia, mutta olen uskaltanut sitä uhmata. Paljon on myös omia juttuja ja ideoita.

Varmaankin yksittäisiä löytöjä tulee vielä, selvennöksiä myös. Varmaankin on aika minunkin tutustua paremmin linkkeihini. Eilen kokeilin uutta Samsun Galaxy Tab 2:ta. Huomasin että se on aika kömpelö kirjoittamiseen, mutta sillä voi silti tehdä paljon. Kun pitää laitetta vaakasuorassa, se on kirjan levyinen. Sormilla on mukava navigoida. Latasin jonkun kirjankin. PC:stä tuttu kaksoisklikkaaminen, jolla käyttää englannin sanakirjaa, loisti poisssaolollaan, mutta ehkä sanakirjankin jotenkin saa ainakin maksullisena.

Verkossa on laitteen käyttöohje ja aion siihen tutustua. Tällä hetkellä aion joutoaikoina myös tutustua uudelleen Scratch-ohjelmointiin. Yritän tehdä ohjelman, joka kuulustelee yhteenlaskua lukualueella 1-10 erityisesti, mutta myös muita laskutapoja. Scratchistä on uusi ohjelmaversio, aikaisemmin minua häiritsi, että skandit eivät olleet käytössä, en tiedä ovatko ne uudessa, tuskin. Tuossa Samsungin täppärissä ääkköset tuottavat myös hidastusta, mutta eihän sillä tarvitse pitkiä litanioita kirjoittaa.

Hot Potaoes on toinen alue, jossa voisi riittää hommia, joita voisi tuoda Oppitorillekin. Onneksi osaan HP:tä, tai ainakin osasin n. vuosi sitten, kun opettelin sen saloja. Tehtäviä voi tallettaa Dropboxiin.

Siirsin nettitikun simkortin täppäriin, ja se alkoi toimia heti. En ollut tiennyt, että sillä voi soittaa ja siinä on puhelinnumerokin. Ehkä soittaminen näkyy laskussa

Muumit ovat suorapuheisia



Muumeihin en ole kunnolla tutustunut, mutta kun tällaisia lukee, innostuu aiheesta:
Muumipeikko: "Tätä minä en kenellekään tytölle anna. Äiti sinä saat sen"
Muumipeikko Niiskuneidille: "Onko totta että Niisku aikoo näyttää meille härvelinsä?"
Muumipeikko Nipsulle: "Tämä on romanttinen seikkailuretki miehille."
Muumipappa: "iso ja musta, isompi kuin minulla." (taikurin hattua katsellessa)
Muumipeikko: Hemuli oletko nähnyt Niiskuneitiä?!
Hemuli: En ole, mutta hetki sitten tästä vieri suuri lumipallo.
Muumipeikko: Niiskuneiti
Hemuli: Mutta eihän Niiskuneiti ole tehty lumesta...
Muumipeikko Haisulille: Viimeksi kun näimme upotit uimahousuni liimaan!!
Myy ja Niiskuneiti keskustelivat siitä minne haluaisivat mennä aikakoneella
Niiskuneiti sanoo: Rococoo,
Myy: minkä takia.
Niiskuneiti: "Asuisin kauniissa linnassa kukkien keskellä ja salissa pidettäisiin tanssiaiset,
ja komea prinssi tulisi..
Myy:"Ja sanoisi sinulle: Kaunis neito teidän pitää aloittaa laihdutuskuuri"
"Uimahuone onkin aika porvarillinen laitos"
Pikku Myy: "Turha vaiva vainajan takia" 
"Huikea viidakko, ja ihmissyöjä kanoja!" 
Pikku Myy: "Minä olen niin pieni, ettei minulle voi koskaan käydä mitään" 
"Muotosi on vain kumman valkoinen" 
"Anteeksi muumipeikko, luulin sinua porsaaksi" 
"En voi käsittää tälläistä leväperäisyyttä, herra muumipappa" 
Pikku Myy: "Minä en siedä lääppimistä, mutta minä tahdon paljon lahjoja." 
Muumipappa: "Käytä käsivoimia!" 
Muumimamma: "Onpas kivaa kun talossamme on joku joka käyttää vaatteita!" 
Muumimamma Muumipeikolle: "kultaseni, olet aasi" 
Muumimamma: "Mörkö, olisimme iloisia jos lähtisit kotiin." 
Muumimamma: "Pappa mihin lapset menivät?" 
Muumipappa: "en pannut merkille.." 
Muumipappa: "Voi minua hömötiaista!" 
Muumipappa: "Pieni kolhu vain, mutta saattaa johtaa verenmyrkytykseen" 
Muumupappa: "Näytökseen tarvitaan muutakin kuin leijonan takapää. Kokonainen LEIJONA!" 
Muumipappa "niin, onhan meressä toisaalta aika paljon vettä." 
Muumipappa "minä en ole mikään virtahepo" 
Muumipappa "Mitä luulet, poika, nouseeko se vai tippuuko se maahan?" 
Muumipeikko: " Isä, kyllä se nousee." 
Muumipeikko :"Haisuli on varmaan kertonut tiikereille, että olemme hyvän makuisia!" 
Muumipappa "Niin varmaan olemmekin!" 
Muumipappa: "Ajattelin että voisit rakentaa mammalle pyörän." 
Niisku: "Hmm.. Katsotaan.. Sen täytyy olla sellainen joka kestää painavia ihmisiä" 
Niisku: "Aivosi ovat täysin mitättömät!!" 
Niisku: "Nämä pyöreät muodot kiihottavat minua.." 
PiKku Myy "Jos minä löytäisin jostakin tarpeeksi pienen poikaystävän, olisin minäkin kevytkenkäinen" 
Myy: "Ensi kerralla mieti kahdesti ennen kuin rakastut!" 
Myy: "Anteeksi Muumipeikko, luulin sinua porsaaksi." 
Myy: "HÄN PUTOAA HÄN PUTOAA!" 
Postimies: "Putosin kuoppaan jo kolmannen kerran!" 
Myy: "Kahta ensimmäistä ei lasketa, koska en ollut näkemässä." 
Myy: "ha, muhkea kala! Onkoohan se nälkäineen. " 
Myy katselee karttaa: Tuoko saari? Ettei vain olisi kärpäsenkakka! 
Nipsu: "Miten hän nyt sinut muistaisi jos hän ei muista minuakaan?" 
Myy: "Koska minua ei voi unohtaa!" 
Niiskuneiti: "Minä keksin, hankitaan mammalle kampa! 
Myy: "Mammahan on kalju senkin pösilö" 
Myy "Märkäkorvainen keltanokka, poliisipojalta petti pokka, paistinsiasta pelkkä rokka pöytään jäi" 
Myy "kun minä kasvan isoksi minusta tulee merirosvo!" 
Muumipeikko: "Mihin Nipsu meni?" 
Myy: "Pois, jotta unohtaisi rakkautensa minuun." 
Myy: "Hopoti hopoti Nipsu-hepo!" 
Myy: "..Hyvä neiti ehkä teidän olisi aika aloittaa laihdutuskuuri!" 
Myy: "Olet niin paksu ettei susi jaksa syödä sinua!" 
Niiskuneiti: "Senkin törkimys! Minä olen täyteläinen!" 
Myy: "Herää Muumipeikko! Senkin lihava lössykkä!" 
Nipsu: "Se on psykosomaattista. Yläpää ei tunne pelkoa, mutta jalat tutisevat." 
Nipsu: "Minä en siedä lääppimistä,tahdon vain paljon lahjoja." 
Nipsu: "Mitä järkeä on antaa suklaata lahjaksi.Minä ainakin söisin suklaat itse " 
Nipsu: "Mamma, miksi Myy on niin huolissaan syntymäpäiväkakusta, sehän on minulla?" 
Mamma: "Nipsu kulta, siksi Myy kai onkin niin huolissaan." 
Nipsu: "Lunta? En minä näe mitään lunta.." 
Nuuskamuikkunen: "Kuule, ei voi koskaan olla täysin vapaa jos ihailee liikaa jotakuta." 
Titiuu: "Sitten minä tahdon olla samanlainen kuin sinä." 
Muumimamma: "Laitan helmen tänne käsilaukkuuni, niin voit joskus antaa sen jollekkin josta pidät." 
Muumipeikko: "Tytöllekö?... En minä tytöistä pidä!!!" 
Myy: "yy kaa, yy kaa, kävelen kuin hämähäkki. Yy kaa, yy kaa, oho." 
Myy:"Niiskuneiti luulee itseään prinsessaksi!" 
Muumipappa: "No hyvä ettei koloratuurisopraanoksi." 
Muumipeikko: "Niiskuneiti, puske kovemmin." 
Niiskuneiti: "Äh, uuh, äääh.. ei jaksa...." (Niiskuneiti yritti päästä saippuakuplaan) 
Niiskuneiti: "Näytän ihan kulipäärotalta" 
Muumipeikko: "Olen aina pitänyt kaljuista tytöistä!" 
Muumipeikko:"Oletko tosissasi? Aikooko Niisku näyttää meille härvelinsä?" 
Noita:"Kun minä jysäytän, se ei todellakaan ole mikään kamelin pieru!" 
Noita:"Ei kannata jättää kiveäkään kääntämättä. Olen kiero!" 
Taikuri:"Me taikurit emme ole mitään juomaveikkoja." 
Taikuri:"Muumimamma, en ole eläessäni saanut näin hyvää punssia!" 
Niiskuneiti:"Niiskun vehkeet toimivat aina." 
Haisuli Nuuskamuikkuselle:"huomenta"
Muikkunen:"huomenta"
Haisuli:" hah, tekopyhä 
Muumimamma Ninniltä:"otatko teetä?
Ninni nyökkää myöntävästi. 
Muumimamma: "minä tuon sinulle mehua." 
Niiskuneiti: ''mitä lukua ajattelen nyt?''
Haisuli: ''samperin typerä kysymys!''
Niiskuneiti: ''törkeää, pää poikki!'' 
"Huikea viidakko, ja ihmissyöjäkanoja!" 
Pikku Myy: "Minä olen niin pieni ettei minulle voi koskaan käydä mitään." 
"Muotosi on vain kumman valkoinen" 
"En voi käsittää tälläistä leväperäisyyttä, herra Muumipappa" 
"Savupiipustanne pilkistää python!" 
Haisuli:"Kuule Muumipeikko, sinulla on tosi tyylikäs lannevaate." 
"Älä vingu, riittää kun tuuli vinkuu!" 
Myy: "Hän mahtaa olla ruma, kun on mielummin näkymätön." 
Muumiamma: "Nyt kukaan ei arvaa että pöytäni alla on sarvikuono." 
"Eihän meri kuivu ikinä?" "Tollo! Minne kalat menisivät?" 
"Tehdään muumilaaksosta rikosten pesä!" 
"Myy, jos et syö sitä sun tätä, jäät kitukasvuiseksi kääpiöksi!" 
Muumimamma: "Pikku Myy on liian pieni sairastumaan." 
"Näytät ihan haudasta nousseelta." "Kiitos kohteliaisuudesta." 
"Hyi, sormet pois Nipsu!" 
"Pieni kävelylenkki laukaisee jännityksen." 
Muumipeikko:"Pikku Myy mene pöydän alle, tästä voi tulla vaarallista." 
Myy:"Hullu! Miten voin iskeä kaulimella pöydän alta?" 
Muumipappa:"Näytänkö minä virtahevolta? - Rotupuhtaus ei ole ehkä täydellinen." 
Nipsu:"Täti on niin rikas että häneltä voi herua meillekin yhtä sun toista mukavaa" 
Muumipappa:"Olen siis vanha höppänä joka lähtee ulos ilman hattua." 
Piisamirotta Viljonkalle "Typerä nainen, ei siivoaminen mitään auta" 
Täällä on paljon sellaista, mitä ei voi ymmärtää, Muumimamma sanoi itsekseen. 
Mutta miksi kaiken sitten pitäisi olla ihan samanlaista kuin se tavallisesti on? 
Muumipappa: Luultavasti myrskyjä onkin vain siksi, että niiden jälkeen saataisiin auringonnousu.
Kotini oli vain kolo, mutta viihdyin siellä. Tosin filosofista on yhdentekevää viihtyykö vai ei mutta se oli hyvä kolo joka tapauksessa.
-Piisamirotta
Näin synkkä en ole ollut pitkiin, pitkiin aikoihin. Tietenkin suuren juhlan jälkeen tuntuu aina jollakin tavoin surulliselta - mutta tämä on jotakin muuta. 
Sinä olet kummallinen lapsi. 
- Siitä voit olla varma, sanoi pikku Myy 
- Pikku Myy Hemulille 
Tietenkin hän oli oikeassa. Ei aurinko voi niin vain muitta mutkitta nousta taivaalle. Mutta se, että toinen on oikeassa, ei estä toista pettymästä. Näin synkkä en ole ollut pitkiin, pitkiin aikoihin. Tietenkin suuren juhlan jälkeentuntuu aina jollakin tavoin surulliselta - mutta tämä on jo jotakin muuta. Tuntuu surulliselta kun metsä on äänetön ja auringonpaiste harmaa.
- Nuuskamuikkunen 
Tiskaaminenhan on sitä että kiepauttaa lautasta purossa, että huitaisee tassunsa ja heittää vihreän lehden menemään, eihän se ole yhtään mitään
- Nuuskamuikkunen 
Postilaatikon pielessä istui Hemuli maalaamassa suuria kirjaimia vanerilevyyn. Hän kirjoitti levyyn mahonkipetsillä "Muumilaakso". 
- Kenelle sinä tuota teet? Mymmeli kysyi. 
- Jos joku kerran on tullut tänne niin kyllä kai hän tietää olevansa täällä. 
- Ihmeellistä, sanoi orava hämmästyneenä.
- Tuota pahvilaatikkoa ei ollut täällä aikaisemmin.
- Tässä on varmasti jotakin vinossa. Tai sitten tämä on kokonaan väärä luola.
- Tai minä olen ehkä väärä orava, mutta sitä en oikein uskoisi.
Jos maailma muuttuu muhennokseksi, on Hemulista ehkä hauskempaa, ettei hän tiedä sitä etukäteen.
- Nuuskamuikkunen 
- Siirtolaiset ovat muukalaisia, jotka eivät oikein viihdy yksinään, Juksu sanoi.
- Siksi he kerääntyvät yhteen kuin muurahaiset ja riitelevät keskenään.
Elämä ei ole rauhallista, Nuuskamuikkunen sanoi ihastuneena. En tiennyt mitään, mutta oletin kaikenlaista enkä tehnyt kerrassaan mitään vanhasta tottumuksesta. Olin hyvin onnellinen.
-Muumipappa 
Hemulin ympärillä kaikki elivät säännötöntä ja joutilasta elämäänsä, katsoi hän minne tahansa, aina hän huomasi jotain kuntoon pantava, ja hän uurasti itsensä miltei hengiltä saadakseen muut ymmärtämään miten näiden pitäisi järjestää asiansa. Maailmassa ei ole mitään mukavampaa kuin viihtyminen eikä mikään ole helpompaa. Olipa kerran rouva, joka rakasti tavaroitaan. Hänellä ei ollut lapsia ilonaan tai harminaan, hänen ei tarvinnut tehdä työtä tai valmistaa ruokaa, hän ei välittänyt siitä, mitä ihmiset ajattelivat hänestä, eikä pelännyt mitään. Ja hän oli kadottanut leikkimielensä. Toisin sanoen, hänellä oli ikävä.
- Nuuskamuikkunen 
Muumipapan mielestä oli kyllä hieman kauheata sahata rikki oma lattiansa, mutta samalla se tuotti syvää tyydytystä. Minä tunsin itseni niin onnelliseksi, etten edes pelännyt tämän hetken menevän ohi. 
- Muumipappa 
Minusta on aivan yhdentekevää minne me tulemme. Kaikki paikat ovat hyviä. 
- Juksu 
Kyllä te vietätte elämää! Korjaatte, puuhaatte ja hypitte aamusta iltaan. Mokoma hosuminen voi olla vaarallista. Johan sitä masentuu kun vain ajatteleekin kaikkia niitä jotka tekevät työtä ja raatavat. ja mitä hyötyä siitä on.
Eräs sukulainen luki trigonometriaa tuntokarvansa lerpalleen, ja kun hän olo oppinut kaiken, tuli Mörkö ja söi hänet suuhunsa. Joopa joo. Mörön vatsassa hän sitten lojui niin erinomaisen viisaana!
- Juksu 
Nipsu kaatoi kahvikuppinsa pöytäliinalle. 
- Voi voi, sanoi Mamma.
- Mutta eihän se paljon merkitse, jos maailma joka tapauksessa tuhoutuu. 
- Muistelmani valmistuvat tänään, sanoi isä samealla äänellä.
- Loppusanat kirjoitettiin klo 6.45. Viimeinen lause - niin te saatte itse ratkaista!
- Eikö siinä ole mitään sinun turmioelämästäsi hattivattien seurassa? Nuuskamuikkunen kysyi.
- Ei sanoi Muumipappa.
- Siitä piti tulla opettavainen kirja, käsitätkö.
- Juuri sen vuoksi! huusi Nipsu.
On niitä jotka jäävät ja toisia jotka lähtevät, niin on ollut aina. 
Kukin saa valita itse, mutta on valittava ajoissa, eikä koskaan saa antaa periksi. Sellaista henkilöä kohtaan tunnetaan aina kunnioitusta, joka osaa pitää suunsa kiinni. Luullaan että sellainen tietää paljon ja elää hirveän jännittävästi. Ajatella, jos ei koskaan voisi tulla iloiseksi tai pettyä, mietti isä veneen kiitäessä läpi myrskyn. Ei koskaan voisi pitää kenestäkään, ei suuttua eikä antaa anteeksi. Ei koskaan voisi nukkua eikä palella, ei koskaan erehtyä, ei tuntea vatsakipua eikä toipua siitä, ei viettää syntymäpäivää, ei juoda olutta eikä tuntea pahaa omaatuntoa...Kauheata. Kaikki.
- Muumipappa 
"- Ja sitten ne viettävät turmioelämää, Juksu sanoi.
- Turmioelämää? minä sanoin kiinnostuneena. 
- Millä tavalla?
- En oikein tiedä, sanoi Juksu. 
- Ehkä ne turmelevat toisten keittiöpuutarhat ja juovat olutta."
- Juksu Muumipapalle hattivateista 
- Kuuluisuushan on ikävintä mitä on, Juksu sanoi.
- Aluksi se on ehkä hauskaa, mutta sitten se tuntuu aivan tavalliselta ja lopulta sitä voi pahoin.
Aivan kuin karusellissä ajaminen.
- Se on meidän! pikku Myy huudahti ja hyppäsi istumaan pannukakun päälle.
- Ei noin saa käyttäytyä, nuhteli Mymmelin tytär.
Hän siirsi sisarensa pois, harjasi pannukakun ja piilotti sen liinan alle. Älä vain lue lapsille mitään, mikä antaa meistä huonon kuvan. Sano mieluummin "viiva, viiva, viiva". Haluaisitko sikarin?
- Muumimamma Muumipapalle 
Mymmelin tytär pisti päänsä esille ja tavasi vaivalloisesti ovenkilvestä. Rek-vi-siit-ta, hän luki. Rekvisiitta. Oikea konnan nimi. Homssu kokosi kaiken rohkeutensa ja koputti oveen. He odottivat, mutta Rekvisiitta ei ollut kotona. Näyttää paljon siistimmältä, kun tiskit ovat piilossa sängyn alla seuraavaan sateeseen asti...
- Muumimamma 
Sinä vaikutat kamalan viisaalta sen takia ettet koskaan sano mitään. Ihan rupeaa tekemään mieli puhua omasta veneestä
- Hemuli Nuuskamuikkuselle
Omistaminen merkitsee vain huolia ja matkalaukkuja, joita joutuu raahaamaan mukanaan.
- Pikku Myy 
Ikinä ei tule aivan vapaaksi, jos ihailee toista liikaa.
- Nuuskamuikkunen 
Yksi kahvipannu sinne tai tänne - ei kai se suuria merkitse kun ollaan etsimässä pyrstötähtiä.
- Nuuskamuikkunen 
Takaisin luontoon. Elämme vain kerran. Hiiteen velvollisuudet
- Muumipappa 
Hän ei koskaan laittanut ruokaa kenellekään muulle ellei ollut pakko, eikä hän juuri välittänyt toisten päivällisistä. Kaikki tahtoivat aina välttämättä puhella syödessään. 
Ja heillä piti olla tuolit ja pöydät ja pahimmassa tapauksessa lautasliinatkin. Sellaistakin hän oli kuullut, että muuan Hemuli vaihtoi pukua ennen syöntiään, 
mutta se oli kai sentään parjausta.
- Nuuskamuikkusesta 
- Hän on syntymälaiska, Fredrikson selitti.
- Jos häntä kieltää auttamasta, silloin hän auttaa. Ehkä.
- Fredrikson Juksusta
Tiedättekö eron ensimmäisen ja viimeisen rakkauden välillä? 
Ensimmäistä rakkautta luulee aina viimeiseksi, ja viimeistä ensimmäiseksi...
- Sirkusprimadonnan hevonen 
Hänellä oli suuri suku ja paljon tuttavia, katsos, tuttavia voi olla kuinka paljon tahansa, vaikka ei olekaan yhtään ystävää.
- Nuuskamuikkunen 
Eihän sitä aina ehdi olla ystävällinen ja seurallinen. 
Ei yksinkertaisesti ehdi.
- Nuuskamuikkunen
Jos se on kuollut, niin on kuollut, Tuu-tikki sanoi ystävällisesti. 
- Tämä orava muuttuu vähitellen maaksi. Ja myöhemmin hänestä kasvaa puu,
jossa muut oravat hyppelevät. Onko se niin surullista? 
On tämäkin yhteiskunta, jossa möröt saavat syödä kenet haluavat!
- Muumipappa 
- Suretko sinä todella noin kauheasti? kysyi Homssu
- En, vähän vain, Miska vastasi.
- Mutta on hyvä käyttää nyt tilaisuutta ja itkeä kaikki kun on näin sopiva aihe! Sellainen henkilö, joka syö pannukakkua ja hilloa, ei voi olla kauhean vaarallinen. 
Ajatella miten yksinäinen sellainen on, jota kaikki pelkäävät!
- Muumipeikko pyrstötähdestä 
Ironisia henkilöitä ei kannata piestä. 
- Tuu-tikki 
Ajattelen juuri parhaillaan revontulia. Ei voi tietää ovatko ne olemassa vai näkyvätkö ne vain.
Kaikki on hyvin epävarmaa, ja juuri se tekee minut levolliseksi. 
- Tuu-tikki 
Elämä on täynnä suuria ihmeitä sille, joka on valmis ottamaan niitä vastaan. Muumipappa 
"Sellainen henkilö, joka syö pannukakkua ja hilloa, 
ei voi olla kauhean vaarallinen."
- "Usko minua; mikään ei ole niin vaarallista kuin sisässä istuminen", sanoi Hemuli.
- "Niinkö?" sanoi Muumipeikko.
- "Niin. Silloin saa helposti kaikenlaisia aatteita."
"Pelko on vaarallista, se voi äkkiä rynnätä ylös, 
se voi heittäytyä pitkäkseen tai huitoa ympärilleen, 
ja kuka silloin suojelee pieniä mönkiäisiä, 
jotka sattuvat olemaan lähettyvillä!"
"Ajatella, miten yksinäinen sellainen on, jota kaikki pelkäävät."
Muumipeikko pyrstötähdestä
"Älkää nyt vain alkako pelätä. 
Mutta älkää olko liian rohkeitakaan. 
Se olisi epäkohteliasta."
Fredrikson kummituksesta
"Minä vaelsin koko yön läpi tuntemattoman synkän maiseman. 
En uskaltanut pysähtyä lepäämään, en uskaltanut edes vilkaista sivuilleni. Pimeässähän saattoi nähdä mitä tahansa."
Muumipappa
"Koko huone oli muuttunut kylmäksi, joka nurkasta veti, 
ja äkkiä kummitus aivasti.
En tiedä, miltä teistä olisi tuntunut, 
mutta minun kunnioitukseni sitä kohtaan laski heti paikalla."
Muumipappa
"Hän ei osaa suuttua," sanoi Pikku Myy 
"Se hänessä on vikana."
"Välistä täytyy olla vihoissaan, jok'ikisellä Nyytillä on oikeus suuttua. 
Mutta Muumipappa on vihoissaan väärällä tavalla. 
Hän ei puhalla mitään ulos, hän vetää kaiken sisään."
Pikku Myy
Ruttuvaari: "Ne ovat pilanneet minun lomani. 
Tässä sitä kulkee ylpeänä kaikesta minkä on onnistunut unohtamaan, 
ja sitten yks kaks pitäisi ruveta muistamaan! 
Minun vatsaani koskee.
Minä olen niin närkästynyt, että melkein koskee vatsaan."
Yhteiskunnasta
"Hemulin ympärillä kaikki elivät säännötöntä ja joutilasta elämäänsä. 
Katsoi hän minne tahansa, aina hän huomasi jotain kuntoon pantavaa, 
ja hän uurasti itsensä miltei hengiltä saadakseen muut ymmärtämään, 
miten näiden pitäisi järjestää asiansa."
"Vain aniharvat tietävät, miten minkäkin pitää olla, 
ja vain muutamat selviävät kaikesta omin neuvoin."
Hemuli
"Maailmassa ei ole koskaan järjestystä," Hemuli ajatteli surullisena, 
"Eilen oli liian kuumaa ja nyt on liian märkää."
"On tämäkin yhteiskunta, 
jossa möröt saavat syödä kenet vain haluavat!" 
Määrittelyjä
"Ellei joku satu tietämään, mitä eläkkeelle pääseminen tarkoittaa, 
niin kerrottakoon asia: Kun ihminen elää tarpeeksi vanhaksi, 
hän saa kaikessa rauhassa tehdä juuri mitä haluaa."
"Evakkosiili on siili, 
joka on vastoin tahtoaan siirretty kodistaan niin nopeasti,
ettei se ole ehtinyt ottaa edes hammasharjaa mukaansa."
"Kysyn, mi onni on - illan hiljaisuutta - lämmin puristus tassun eikä muuta 
- on onni purjehtia poies, jättää rannan muta, ja meren suuri rauha sielussansa tuta. 
Ah, mi on elämämme - se on uni vain, suuri kumma virta välissä kukkulain. Polulta eksyn, itseni araks' tunnen - mitä tehdä, kotia löydä kun en?
Elämän moninaisuus painaa niin kuin taakka.
Puristu tassuun, peräsin - odotan siihen saakka."
"Voi sua pientä juhlijaa, aamu jo alkaa sarastaa
kello viisi on.
Vaellat yössä yksinään, väsymys tuntuu käpälään,
Et löydä kotohon"
Nuuskamuikkunen, Juhlijan laulu
"Sydänjuuriaan myöten loukkaantuneena vilpitön Homssu mietti tuon kaiken tarkoitusta. Mutta ei voinut keksiä. Kunpa vain olisin hiukan, hiukan viisaampi, hän ajatteli. Tai muutaman vuoden vanhempi."
"Erään Hemulin väitettiin syöneen epätoivoissaan oman kovakuoriaiskokoelmansa, mutta se oli kai vain huhua. 
Olisihan hän toki syönyt mieluummin ammattiveljensä kokoelman."
"Hän ei ollut siivonnut juuri ollenkaan, sillä näin kaukana merellä ei juuri ollut tomua, eikä siivoamista pidä aatteena liioitella."
"Muumitalossa oli aamiaiseksi pannukakku, 
suuri, keltainen pannukakku vaapukkahillon kera.
Sitä paitsi 0li eilistä puuroa, mutta koska kukaan ei sitä halunnut, se päätettiin säästää huomiseksi."
" Minä näin unta, että sain paljon uusia sukulaisia," Kertoi Vilijaana 
" Se oli aivan kauheata. Juuri kun olin selvinnyt entisistä!"
"Oli paljon helpompaa pyörittää ja nostaa kiviä veden alla, isä ihmetteli, mistä se saattoi johtua. Mutta pääasiahan oli, että tunsi itsensä hirmuisen voimakkaaksi."
"Minä en halua semmoisia ystäviä, 
jotka ovat kilttejä mutta eivät yhtään välitä toisista, 
enkä semmoisia jotka ovat sen takia kilttejä ettei heidän tarvitsisi tuntea itseään epämiellyttäviksi. 
Enkä semmoisia jotka pelkäävät. 
Minä haluan jonkun, joka ei ikinä pelkää ja joka välittää toisista, 
minä haluan äidin!"
Homssu Tuhto
"Ulkona kasvoi kauniita vihreitä sananjalkoja metsätähtimatolla, mutta Nuuskamuikkunen toivoi katkerasti, että siinä olisi mieluummin ollut naurismaa.
Sellaiseksi kai sitä muuttuu, kun on isä, hän ajatteli."
"Seuraavana keväänä minun on herättävä ennen muita," sanoi äiti 
"silloin saa olla hetken rauhassa ja tehdä mitä haluaa."
"Häneen uskottiin, sillä hänen ei oltu ikinä kuultu narraavan, ei edes silloin, kun hän kertoi kokoelmiensa suuruudesta. 
Hänellä oli nähtävästi liian vähän mielikuvitusta.
"Voileipä tekee aina hyvää yöllä."
Muumipappa
"Kaikki hauska on hyvää vatsalle."
Muumipappa
"Kaksi karamellia lasketaan kai yhdeksi, jos ne ovat takertuneet toisiinsa?" 
Pikku Myy
"Äiti oli sanonut, ettei hän uskonut huonon elämän olevan edes hauskaa, mutta isä ei ollut siitä niinkään varma."
"Näyttää paljon siistimmältä, 
kun tiskit ovat piilossa sängyn alla seuraavaan sateeseen asti."
Muumimamma
"Ja päätökset pitää tehdä oikeassa mielenvireessä 
ja mieluiten nopeasti, ettei vire mene ohi."
Vilijonkka
"Tietenkin hän oli oikeassa. 
Ei aurinko voi niin vain muitta mutkitta nousta taivaalle.
Mutta se, että toinen on oikeassa, ei estä toista pettymästä."
"Minä tunsin itseni niin onnelliseksi, 
etten edes pelännyt tämän hetken menevän ohi."
Muumipappa
"Riippumatolla ei ole sijaa velvollisuudentuntoisessa elämässä."
"Voisin tehdä mitä tahansa enkä kumminkaan tee yhtään mitään. 
Voi miten hauskaa on tehdä ihan mitä haluaa."
-"Minä en osaa osaani," mumisi Muumipappa täyden pakokauhun vallassa 
"en muista ainuttakaan sanaa"
Emma taputti häntä olalle. "Se kuuluu asiaan," hän sanoi 
"kaikki on täsmälleen, kuten kertausharjoituksissa pitääkin."
"Pikku Myy on tottunut huolehtimaan itsestään" sanoi Mymmelin tytär, 
"Minä olen levottomampi sen puolesta, joka joutuu pulaan hänen takiaan."
"Hän mietti sairastaisiko vielä jonkin aikaa, että häntä hoivattaisiin. 
Mutta sitten hän ajatteli, että olisi vielä hauskempaa huolehtia äidistä."
Muumipeikko
"Omistaminen merkitsee vain huolia ja matkalaukkuja, 
joita joutuu raahaamaan mukanaan."
Pikku Myy
"Hän oli hyvin omituinen, "vakuutti Pikku Myy "ihan vipsahtanut"
Äiti huokasi ja yritti oikaista jalkojaan "Mutta niinhän useimmat meidän tuttavamme ovat," hän sanoi "enemmän tai vähemmän."
- "Suretko sinä tosiaan heitä noin kauheasti?" kysyi Homssu.
- "En, vähän vain," Miska vastasi, "mutta on hyvä käyttää nyt tilaisuutta ja itkeä kaikkea, kun on näin aihetta."
"Hiutale toisensa jälkeen laskeutui hänen lämpöiselle kuonolleen ja suli. Hän tavoitti niitä käpäläänsä ihaillakseen niitä hetken, 
Hän katsoi ylöspäin ja näki niiden leijuvan kasvojaan kohti.
Niitä tuli yhä enemmän ja enemmän, pehmeinä ja kevyinä kuin untuvat.
Näinkö se käykin, mietti Muumipeikko. Ja minä kun luulin, että lumi kasvaa alhaalta ylöspäin."
"Sinä saat kantaa eväitä," Nipsu sanoi, 
"minä en ehdi, kun minun täytyy olla oppaana."
"Kukaan ei tullut kyselemään, kuinka hän voi, 
eikä sitten alkanut puhua muista asioista, 
antamatta hänelle aikaa pohtia, 
voiko hän hyvin vai huonosti."
"Edessä oli pitkä urakka, mutta päätös oli tehty, ja sehän on aina hyvä juttu."
"On niitä, jotka jäävät, ja toisia, jotka lähtevät, niin on ollut aina.
Kukin saa valita itse, mutta on valittava ajoissa, eikä koskaan saa antaa periksi."
"Kultaseni, sinä olet aasi."
Muumimamma 
Jos pidät minusta
lupaat poimia minulle 
kaikki tuikkivat tähdet
tummalta taivaankannelta.
Jos pidät minusta oikein paljon
lupaat noutaa minulle
hopeisen kuun taivaalta.
Mutta jos rakastat minua
et tee turhia lupauksia. 
- Nyyti 
Myy: "Miten Muumipeikko voi naida Niiskuneidin kun minäkin olen olemassa." 
Jennitäti Niiskulle:"sinä olet varmaankin se Niiskuneiti" 
"Unohdit varmaan sitoa koukun siimaan" -Pikku Myy Nipsulle kun oli kalassa eikä saanut ainuttakaan kalaa. 
Pikku Myy: "Mihin taidepuita tarvitaan kun luonnossa kasvaa oikeitakin puita?" 
Pikky Myy: "kaapissa on leipää, vaahterasiirappia ja rusinoita vaikka millä mitalla!" 
Tiikeri miehelleen: "Tiedät, että vatsasi menee sekaisin hemuleista" 
Pikku Myy: "Märkäkorvainen keltanokka, poliisipojalta petti pokka, paistinsiasta pelkkä rokka pöytään jäi" 
Taikuri: "Me taikurit emme ole mitään juomaveikkoja." 
Pikku Myy meni istumaan Nuuskamuikun viereen pikkusillan kaiteelle, pisti silmät kiinni ja hihkaisi:
"Minä tiedän! Me menemme naimisiin!"
Nuuskamuikkunen tippui kaiteelta veteen. 
Myy kysyy uteliaana: "mitä sinulla on repussasi"
Nuuskamuikkunen vastaa kierosti: "sittenpähän näet" 
Piisamirotta näki Vilijonkan puhdistamassa porttia vai miten se olikaan...
Piisamirotta:*murahtaa* "Typerä nainen.Ei siivoaminen mitään auta." 
Tahmatassu: Ethän sinä mikään paksu ole. Tukeva ehkä.
Niiskuneiti: Paksu! Kuka sellaista on sanonut?
Tahmatassa:Rouva Vilijonkka sanoi Muumimammalle että Niiskuneiti on aika paksu.'
Niiskuneiti: Mitä se hänelle kuuluu..voii vooi...
Tahmatassu: (kaivelee Niiskuneidin laatikoita): aah,onhan sinulla namuja piilossa...
Niiskuneiti: ne ovat LAIHDUTUSKEKSEJÄ,ettäs tiedät. Tiitii Nipsulintu. 
Niiskuneiti: "Nyt minä lirautan" (Niiskun ihmeainetta saippuakuplalitkuun) 
Haisuli: "Ninni sehän on varsin nynny nimi" 
Tiuhti ja Viuhti : "Kiitos ja ylistys, kiitos" 
Pikkumyy: nostaisiko setä takapuoltansa? 
Posteljooni: Kopeloikaa kaikin mokomin. 
Muumipeikon hännästä tulee puli! 
Muumipappa: Nyt minä tunnen kutsumusta vaaka-asentoon 
Niiskuneiti: "Muumipappa auta! Veljeni Niisku aikoo hypätä kallion kielekkeeltä!"
Muumipappa: "Oho! Hän on sitä tyyppiä!" 
Niiskuneiti: "Lainaan vähän Niiskun ihmenestettä."
Muumipeikko: "Toimiikohan se?"
Niiskuneiti: "Älä huoli, Niiskun vehkeet toimii aina." 
Pikkumyy: "ylös senkin rasvakala, kello on jo yli kaksitoista." 
"Söimmekö me muumit?"
Naarastiikeri: "Emme, muumit pelastivat sinut."
Urostiikeri: "Oi, noloa!" 
Jenni-täti: "Muumipappa on oikea rontti!" 
Muumipappa: "Ja ovet jätetty lukitsematta. Vaikka niinhän mekin teemme!" 
Myy: Jalat hooi! 
Pikku Myy: "Älä uhkaile, tai minä alan purra!" 
Pikku Myy: "Voi mörkö, tuuli lakkasi!" 
Nuuskamuikkunen: "Muumipeikko!"
Muumipeikko: "No mitä?" 
Nuuskamuikkunen: "Näytät ihan Tarzanilta!" 
Mymmeli pienenä: "Oikea kummitus! Otatko sinä soppaa?" 
Muumipappa: "No niin, pikku Dracula, ethän pure isukkia?" 
Haisuli: "Huomenta!"
Nuuskamuikkunen: "Huomenta."
Haisuli: "Hah, tekopyhä!" 
Niiskuneiti: "Hei, mitä sinä siellä pengot?"
Tahmatassu: " Haa, heräsithän sinä vihdoin! Tiedätkö että kuorsaat kuin porsas?" 
Tahmatassu: "Hullunkuriset housut! Ovatko nämä tädin?" (Puhuu Vilijonkalle) 
Noita: Taasko olet ollut niiden ällön löllejen muumien kanssa!!?? 
Myy: Samperin tymä kysymys. 
Muumipeikko: "Unohdin sen, sillä yleensä unohtelen asioita." 
Muumipeikko: "Muna!"
Pikkumyy: "Muna!"
Muumimamma: "Muna!" 
Pikku Myy: "Kaapissa on leipää, vaahterasiirappia ja rusinoita vaikka millä mitalla!" 
"Taisin erehtyä, syökää minut sitten." Surku-koira 
Pikku Myy (Niiskuneidistä): "Hän on vetelä ja siirappimainen ja lapsellinen! Miten Muumipeikko saattoi rakastua Niiskuneitiin, kun minäkin olen olemassa!" 
Vanginvartija: "Hän on serkkuni! Hän tekee ihan mitä käsken!" 
Muumipappa: "Lähtisitkö sittenkin minun kanssani, voisin hiukan harjoittaa ruumiinkuntoa?" 
Pikkumyy Nipsulle: "Kysy Nuuskamuikkuselta, jos sinua niin himottaa!!!!" 
Nuuskamuikkunen sanoo muumipeikolle: " Mennään herättämään Nipsu ja tehdään jotain erikoista" 
Muumipeikon vala: 
Nielköön minut syvyys, syökööt korppikotkat kuivuneet luuni ja älköön suuni koskaan maistako jäätelöä, jollen säilytä salaisuuksien salaisuutta.
Lisää muumisitaatteja: 

Wikisitaatit, Muumit

Muumilaakson asukkaat

Lapsethan ovat oikeastaan suorapuheisia muumeja. Täällä on laaja kokoelma lasten sanomuksia.

28.5.12

Suomalaiset hahmot

Elämä ei ole pelkästään nykyisyyttä ja konkretiaa, tämän päivän vaikeuksia ja iloja. Myös menneisyys ja tulevaisuus on otettava lukuun. Tulevaisuutta me rakennamme, vaikka oma aikamme valuu hukkaan kuin hiekka sormien välistä, ja menneisyys on paitsi faktoja myös tulkintaa.

Mitä sillä, onko joku oikeasti elänyt vaiko mytologiaa. Monet satu- ja mielikuvitushahmot ovat oikeasti enemmän olemassa kuin lihana ja verenä eläneet ihmiset. Mielikuvitushahmot voi laittaa elämään omaa elämäänsä, on sallittu jopa keksiä eläneille ja eläville ihmisille fiktionaalisia kohtaloita. Kirjailijan totuus ei ole valhetta. Aikaisempi juttuni tunnetuista suomalaisista.

Joku vuosi sitten, kun laadittiin muutenkin kaanoneita, tehtiin äänestys siitä mikä on ollut merkittävin "satusuomalainen", tyypillistä että siinäkin pitää olla suositummuuslista. Kuka sen voitti ja ketkä olivat ehdolla, voit tarkistaa itse. Nyt en kylmiltäni edes muista voittajaa. Tärkeintä on tietenkin itse prosessi ja että asioita reflektoidaan - voittajaksi tuli muuten Rölli!

Muumipeikot ovat kansainväliesti tunnetuimpia suomalaisia. Täällä on heidän sitaattejaan.

Lordin satuhahmo repi euroviisujen sääntökirjan.

Suomalaisen mytologian kaanonissa johtopaikkaa oikeasti, ilman äänestyksiä pitävät tietenkin Kalevalan myytit ja hahmot, joista synkkä Kullervo edustaa monia joukkosurmaajia.

Linkkejä:

Suomalainen kansanusko, Internetix

Taivaankannen takojat -sivusto, paljon artikkeleita, Suomalainen mytologia maalauksissa

Erkki Kauhasen artikkeli, Tiede-lehdessä, Samaanien Suomessa hyöri jumalia luonnon täydeltä

Suomalaisten muinaiset jumalat, wikipedia

Satuhahmoja eri kielillä, Kielten ihmeellinen maailma

Kansallinen mytologia vallan välineenä

Testi, mikä satuhahmo olet

Tässä artikkelissa analysoidaan suomalaisia elokuvahahmoja.

You Tubessa on tallessa paljon suomalaisia satuhahmoja.

Yksittäisten mieleen jäävien satuhahmojen joukko on valtavan suuri:

Satusuomalaisen ehdokkaat olivat täällä, vain 50:

1. Adalmina
2. Eila (Elämänmeno)
3. Elmo
4. Hannes (Kotikatu)
5. Hansu ja Pirre
6. Harjunpää
7. Havukka-ahon ajattelija
8. Heinähattu ja Vilttitossu
9. Helena Rouhiala (Tahdon asia)
10. Herra Huu
11. Hilda Husso
12. Iiris, tulitikkutehtaan tyttö
13. Juha
14. Juhani (Seitsemän veljestä)
15. Jussi (Pohjantähti)
16. Komisario Palmu
17. Kössi Kenguru
18. Louhi
19. Maria Kallio
20. Marsalkka (Pussikaljaromaani)
21. Matti Virtanen (Juoksuhaudantie)
22. Max Payne
23. Mestaritonttu
24. Muumipeikko
25. Niskavuoren Heta
26. Nummisuutarin Esko
27. Pekka Puupää
28. Pessi ja Illusia
29. Pikku Myy
30. Pirk (Star Wreck)
31. Pulkkinen
32. Raid
33. Rokka
34. Rosvo Roope
35. Rölli
36. Silja Salmelus
37. Simpauttaja
38. Sinuhe
39. Sonja O.
40. Suomisen Olli
41. Sven Tuuva
42. Tiina
43. Tirlittan
44. Työmiehen vaimo Johanna
45. Uppo-Nalle
46. Uuno Turhapuro
47. Vatanen (Jäniksen vuosi)
48. Viivi ja Wagner
49. Väinämöinen
50. Oma Ehdokas 

Joku oli minullekin ihan outo. Minä ottaisin kirjallisuuden ja historian hahmot. Lalli, Aleksis Kiven hahmot, Runebergin ja Topeliuksen luomat hahmot...

Uudempi juttuni suomalaisista hahmoista, siellä voi heitä myös arvuuttaa.

Aamun lehtiä


Selailen verkkolehtiä. Vain Iltalehti tällä hetkellä julkaisee Hyvinkään ampujan nimen. Eilen iltapäivällä nimen sai jo verkosta helposti, osaavammat paljon aiemmin. Nimi tietysti ei kaikkein merkittävin asia vaan kysymys, miksi tällaista aina tapahtuu.

Ampuja on ollut hyvä urheilija, ulkonäöltään melko hento ja lapsekas. Puhuttiin että hän ei ole syrjäytynyt, mutta koulun ja armeijan keskeyttäminen (Tämä oli poliisin antama, väärä tieto.) kertoo muuta. Kiinnostus aseisiin ja taistelupeleihin on ehkä madaltanut kynnystä tarttua oikeisiin aseisiin. Monet spekuloivat ja tulevat sitä tekemään lähipäivät, minäkin aion puhua tuntemuksista vanhusryhmän kanssa, jos heitä haluttaa sitä tehdä.

On psykologisia ja yhteiskunnallisia syitä tämäntyyppiseen käytökseen. Jos yhteiskunnallisia haetaan, tietysti se että yritettäisiin luoda olosuhteet, joissa jokaista kuunnellaan ja arvostetaan. Jokainen voisi käyttää kykyjään ja valmiuksiaan parhaalla mahdollisella tavalla. Koti, koulu ja sosiaalinen elämä ovat näitä näyttämöitä. Yksilön pitäisi saada ainakin tunne, että häntä kuunnellaan. Vaikka sosiaalinen media periaatteessa tätä voisi tehdä, näyttää siltä että se ideaali häipyy yhä kauemmaksi.

Vain kouluun voidaan yhteiskunnan toimenpiteillä jotenkin vaikuttaa suoraan, mutta sekin on niin paljon traditioiden ja näkymättömien lakien alaisena, ettei senkään muuttaminen ole helppoa. Sanotaan etteivät suomalaiset koululaiset viihdy ylistetyssä PISA-koulussaan, jotakin se kertoo.

Tasavallan presidentti Niinistö tuntee oikeutettua huolta nuorten syrjäytymisestä. Joidenkin mielestä se on tekopyhyyttä. Niinistö puhui työelämästä ja syrjäytyneiden nuorten olevan myös resurssi. Siinä onkin haastetta kerrakseen. Tekemätöntä työtä on vaikka millä mitalla, maksajia vain puuttuu.

Suomalaiset ja syrjäytyminen

Sanelu suomen opiskelussa


Tähän juttuun olen kerännyt paljon vuosien varrella netistä löytämiäni saneluresursseja, joista uusin ja ehkä helpoin on Quizlet. Se taitaa silti olla lähes tuntematon suomalaisessa koulumaailmassa. Siellä on sadoittain aikuisille maahanmuuttajille sopivia saneluharjoituksia, joita kutsutaan nimellä Speller. Itsekin olen tehnyt niitä kymmenittäin. Se on helppoa, koska saneluja ei tarvitse äänittää vaan miellyttävä ja lähes virheetön koneääni tuottaa äännetyt sanat. Alempana on paljon muitakin saneluresursseja ja innovaatoitani, jotka olen löytänyt ennen kuin törmäsin Quizletiin.

Huomasin yllätyksekseni, että maahanmuuttajalle ja ehkä myös heidän opettajilleen usko tavuajattelun kaikkivoipaisuuteen on vierasta. Ehkä siksi suomi tuottaakin melkein ylimaallisia vaikeuksia, vaikka ahkeruutta ei puutu. Meille suomenkielen kulttuurissa kasvaneille se on luonteva lähtökohta kielen alkeiden opetteluun. Tavu on rytminen yksikkö, se on hallittavissa, kun sanat ovat pitkiä. Lähes kaikki lukemaanopetus perustuu tavuille ja auditiiviseen metodiin, jossa tavuja ja sanoja kuunnellaan ja sitten kirjoitetaan ylös tai luetaan. Kaikki muut menetelmät ovat suomen kielessä huonompia, vaikka toki sekamenetelmiä on Suomessa kokeiltu, sellaisiakin jossa kokonaisuudesta on edetty osiin. Kaikki ne kuitenkin perustuvat ihanteelliseen äänteenmukaisuuteen: suomen kieltä kirjoitetaan kuten sanotaan. Toki poikkeuksia kielessä aina on, mutta tässä tapauksessa sitä ei kannata ajatella. On aspiraatioita eli loppuhenkosia, on äng-äännettä, on yksittäisiä muitakin asioita.

Olen monessa yhteydessä suositellut vuosia sitten löytämääni ilmaisohjelmaa ladattavaksi koneisiin ja kouluihin käytettäväksi. En ole ollut aktiivityössä, joten en ole sitä itse käyttänyt muuta kuin kokeillakseni. Nyt kuitenkin on tarvetta, koska maahanmuuttajat tarvitsevat auditiivisuuteen perustuvaa menetelmää. Vanha kunnon sanelu on tietysti paperillakin ja kynällä toimitettavissa, mutta se on työlästä monista syistä. Toki suositeltavaa.

On parempi, että suomea hyvin ääntävä ja taitava sanelee aluksi, koska usein maahanmuuttaja tuottaa virheellistä ääntämystä, sanoo äänteiden keston väärin ja intonoi väärin eli painottaa epäsuomalaisesti vaikkapa siten, että paino on lopussa vaikka sen pitäisi olla alkutavulla. Sitten vähitellen kielikorva herkistyy ja hän voi alkaa itsekin luottaa omaan kykyynsä.

Latasin ohjelman. Se toimii kuin enkeli, vaikka alussa minulla oli vaikeuksia, kun en muistanut kuinka saneluita teknisesti tehdään. Tehtävät laaditaan Spell Make -puolella. Se on helppoa, laitetaan nimiä eri ryhmille. Sitten kirjoitetaan sanelut alekkain. Voi olla yksittäisiä sanoja tai jopa lauseita. Iso alkukirjain ja piste tai muu välimerkki lopussa. Kielellä ei ole väliä. Ääkköset toimivat. Käyttöliittymä on englanniksi.

Koneessa pitää olla mikrofoni. Sitten rivi kerrallaan Spell Make-osiossa äänitetään sanelut, ohjelma ohjaa sitä. Kun kaikki on sisällä, otetaan Spell Take -osio. On voitu valita otetaanko järjestyksessä vai sattumaan perustuen. Ohjelma tekee sen mitä tarvitaan. Äänitetty osa kuuluu kuulokkeissa tai kovaäänisessä ja oppijan tehtävänä on kirjoittaa, mitä kuuli. Ohjelma hyväksyy vain sen vastauksen, minkä testin tekijä on laittanut oikeaksi. Siksi hänen pitää osata asiansa. Mutta se on kerrasta poikki. Jos tuotos on väärä, ohjelma huomauttaa ja näyttää oikean vastauksen, jos oikein, seuraavan sanan tai lauseen. Voisi olla välivaiheita ja voisi antaa yrittää muutaman kerran, mutta ei kun ei. Sitten lopuksi ohjelma kuulustelee väärät sanat.

Tämä on ihanteellinen saneluohjelma, Spelling Test Maker eli Spell Make/ Take. Se on tehty arvatenkin anglosaksiseen Spelling Bee -kulttuuriin, jossa lapset luettelevat kirjain kerrallaan oikeinkirjoituksen erinäisissä kilpailuissa. He ovat fantastisen taitavia. Tämä on tehty sellaisen treenaamiseen, mutta soveltuu mille kielelle tahansa. Vastaavia shareware-ohjelmia on, mutta tämä on freeware.

Todella hyvä on, että ohjelman voi myös ladata muistitikulle ja opettaja (tai muu joka osaa) voi äänittää ohjelmaan vaikka kuinka paljon harjoitustehtäviä. Tikku kulkee kotiinkin. Nettiä ei tarvita.

Nyt olen piirtänyt tämän asian melkein rautalangasta ja annan ohjelman kaikkien halullisten käyttöön. Suosittelen, ja jos minulla olisi valta, jopa pakottaisin kaikkiin Suomen kouluihin ja maahanmuuttajaopetukseen.

Edellinen artikkeli tästä aiheesta


Sanalista, jota suosittelen käyttämään saneluohjelman kanssa löytyy täältä: Perustelut: Lista on puhdas, siinä ei ole ylimääräisiä merkkejä. Sanoja on myös taivutusmuodoissa. Sanelusanojen laatija voi ottaa listasta otoksen ja liimata sen suoraan Spell Make -saneluohjelman ruutuun. Vaikeus on kyllä siinä, että listassa sanat ovat peräkkäin. Alekkaiseksi muuntaminen käy käden käänteessä täällä. Tyhjennä ruutu C:llä. Liitä sanat isoon ikkunaan, laita kohtaan (keskirivi) Make New Line Breaks after each occurence of this text*, ruutuun lyöt tyhjän merkin=välilyönti. Sen klikkaa nappulaa, Make New Line Breaks. Pitäisi toimia! Sen jälkeen kopioi teksti ja liitä Spell Make -ohjelman ruutuun. Kun sen oppii se käy käden käänteessä ja säästyt sanojen kirjoittamiselta. Äänittää sinun pitää sanat itse. Menettely on siis se, että ensin laitetaan sanat ja sitten ne vuorollaan äänitetään. Kun proseduurin oppii, se käy helposti. Harmi, ettei ääniä voi syöttää massana.

On olemassa toinenkin vastaava saneluohjelma, jonka saa ilmaiseksi.

Tätä Flashcards-ohjelmaa voi käyttää saneluun.

Oivallinen sanelukeksintö-artikkeli

Uusi sanelukeksintö Ctrl+f :n käyttämisestä mm. listojen hakutoiminnon avaamiseksi.

Webvoikkoa voi käyttää sanelussa kirjoitusalustana. Se antaa selityksiä ja korjaa sanoja, ainakin ehdottaa. Siinä on myös jäsennenin, joka hyvin löytää perusmuodon, kertoo mikä kieliopillinen muoto on ja antaa jopa taivutusmuototaulukon. Siitä on tavutuskin yhden klikkauksen päässä.

Yksi artikkeli eräästä ideasta, jota voi käyttää sanelun toteuttamisessa, ääni-kuvasanakirjoja

Täällä on sama idea sanelusta toteutettuna äänisanakirjalla nimeltä Forvo.

Englanninkielinen ja IE:llä toteutettava sanelukone, joka käyttää koneääntä.

Täällä on eräs flash card-palvelu, jossa on jo ja jolla voi laatia omia saneluja.

Turun linna -sivusto ja muita, joissa on äänitys ja teksti, ja joita voi käyttää sanelun tapaan.

Olen laatinut Hot Potatoesilla oikeinkirjoitus- ja sanelutehtäviä. Dropboxin ansiosta niitä voi tehdä ilmaiseksi verkkoon.

Artikkeli ammattiopetuksen sanoista sanelussa

Sanakirja.org:ssa on ns. tavauspeli, joka on sanelua.

Löysin Quizlet-nimisen resurssin, jonne voi helposti laatia suomen tehtäviä erikseen ja kielen ja muitakin tehtäviä yleensä. Siellä on erinomainen robottiääni. Valmiita tehtäviä on vaikka kuinka paljon. Kaikkia voi käyttää saneluharjoituksina.

Uusin artikkeli sanelusta Bloggerin editorissa Chromen lisäosien avulla

Sanelusanoja. Vedä päälle ScreenMarker -laatikko niin että näkyy vain linkin ensimmäinen kirjain. Klikkaamalla sitä kuulet ilmaisun ja voit kirjoittaa sen johonkin ja sitten tarkistaa pyyhkimöllä loput värit sanan päältä:
Huom. ScreenMarker ei toimi kunnolla esim. Windows 7:ssä.

Laitoin näkyviin ScreenMarker -työkalun, jolla laatikon voi vetää. Siinä on myös pyyhekumi, jolla  voi katsoa sanan kerrallaan.


Anteeksi = Sorry / Excuse me

En puhu suomea. = I don't speak Finnish

Hauska tavata! = Nice to meet you!

Hyvää huomenta! = Good morning!

Hyvää iltaa! = Good evening!

Hyvää päivää! = Good afternoon!

Iso tuoppi! = Could I have a pint of beer, please!

Kiitos! = Thank you!

Kippis! = Cheers!

Kylmä = Cold

Lämmin = Warm

Minulla oli mukavaa. = I had a nice time.

Moi! = Hi! / Bye!

Näkemiin! = Goodbye

Saanko laskun? = I would like to pay.

Sinulla on kauniit siniset silmät. = You have beautiful blue eyes.

Sisään! = Come in, please!

Tämä on hyvää! = This is good!

Vettä! = Water, please!

Helsingin Sanomat