30.5.12

Opetuskulttuuri murroksessa

Tämä on suomalainen versio aiheesta Flipped Classroom. Vesa Linja-ahon artikkelista.

Kaikkea voidaan käyttää ja väärinkäyttää, niin tätäkin.

Täällä on tuosta Flipped Classroomista sanottu paljon, samaa kuin itsekin, että se muistuttaa monimuoto-opetusta.

Meidän piti muuttaa maailma



Anssi Kelan luokka ei muuttanutkaan maailmaa, HeSa

Kristian, kerran teki jumalan
Luokan kattoon nuuskallaan
Se näköjään yrittää vieläkin viiksiä kasvattaa

Susannaa taisin joskus rakastaa
Mut se ei halunnut olla mun kaa
Ajoi kaljuksi päänsä
Naisen kanssa asustaa

Nummelin, poika etupulpetin
Nuo samat rillit vieläkin
Istuu nurkassa yksin ihan niin kuin ennenkin

Ihailin, silloin Roopea kadehdin
Hänen elämänsä halusin
Tanssilattialla sen housut putoo nilkkoihin

Meidän piti muuttaa maailmaaa
Meistä tuli muurareita
Taksikuskeja, suutareita
Yksinhuoltajaäitejä, autokauppiaita
Meistä tuli lääkäreitä
Virkamiehiä, vääpeleitä
Ja tänään voidaan hetki olla kuninkaita

Nurminen, pallon kosketus kultainen
Olisi ammattilainen
Jos ei ois kännipäissään pudonnut louhokseen

Kaunis Jasmin, se aikoi malliksi Pariisiin
Hyvältä näyttää vieläkin
Taas kertoo kuinka pääsi miss Lohja -finaaliin

refrain:
Meidän piti muuttaa maailma
Meistä tuli muurareita
Taksikuskeja, suutareita
Yksinhuoltajaäitejä, autokauppiaita
Meistä tuli lääkäreitä
Virkamiehiä, vääpeleitä
Ja tänään voidaan hetki olla kuninkaita

Kun lakit päähän vedettiin
Kaikesta kaikki tiedettiin
Mitä vanhemmiksi vartutaan
Sitä tyhmemmiksi muututaan
Enkä minä ainakaan
Mistään tiedä paskaakaan
Eilen kun kotiin palasin
Avain ei sovi lukkoihin
Ikkunasta vaatteitani lentää

refrain

Vuorinen, ystävä takaa vuosien
Ennen meni tunteja jutellen
"Oli kiva nähdä", nyt muuta sanoa osaa en

29.5.12

Valmis


Periaatteessa tämä Oppitori on valmis. Nyt tuntuu, etten pysty keksimään enää uusia ideoita. Tulevaisuus näyttää hiipuvatko käyttäjät, ilmaantuuko jotain uutta varsinkin mitä tulee ideaani käyttää verkkomediaa oppimateriaalina ja verkon apuvälineitä tekstin ymmärtämiseen ja työstämiseen. Eilen laitoin sata työtehtävää, nekin ajatuskokeena; tuskin kukaan varmaan on ideoitani kokeillut, ainakaan ei tule viestejä.

Yksittäisillä postauksilla voi olla paljonkin latauksia ja hyvä sekin, jos pystyn ilahduttamaan joitain. Leikkejä ja sanontoja käytetään paljon, monia muitakin teemoja. Koulujen loputtua tulee varmaan kesähiljaisuus, eilenkin tosin latauksia oli vielä lähes 1500, vaikka kouluissa oli varmaan muutakin tekemistä. Useat artikkelit eivät periaatteessa vanhene vielä vuosiin. Paljon on varmaan jo katkenneita linkkejä, joita minun on mahdotonta löytää, koska en voi käyttää kaikkea aikaani siihen.

Ideani on ollut myös koota yhteistä älyllistä työtä, copypastaukset eivät ole varmaankaan laillisia, mutta olen uskaltanut sitä uhmata. Paljon on myös omia juttuja ja ideoita.

Varmaankin yksittäisiä löytöjä tulee vielä, selvennöksiä myös. Varmaankin on aika minunkin tutustua paremmin linkkeihini. Eilen kokeilin uutta Samsun Galaxy Tab 2:ta. Huomasin että se on aika kömpelö kirjoittamiseen, mutta sillä voi silti tehdä paljon. Kun pitää laitetta vaakasuorassa, se on kirjan levyinen. Sormilla on mukava navigoida. Latasin jonkun kirjankin. PC:stä tuttu kaksoisklikkaaminen, jolla käyttää englannin sanakirjaa, loisti poisssaolollaan, mutta ehkä sanakirjankin jotenkin saa ainakin maksullisena.

Verkossa on laitteen käyttöohje ja aion siihen tutustua. Tällä hetkellä aion joutoaikoina myös tutustua uudelleen Scratch-ohjelmointiin. Yritän tehdä ohjelman, joka kuulustelee yhteenlaskua lukualueella 1-10 erityisesti, mutta myös muita laskutapoja. Scratchistä on uusi ohjelmaversio, aikaisemmin minua häiritsi, että skandit eivät olleet käytössä, en tiedä ovatko ne uudessa, tuskin. Tuossa Samsungin täppärissä ääkköset tuottavat myös hidastusta, mutta eihän sillä tarvitse pitkiä litanioita kirjoittaa.

Hot Potaoes on toinen alue, jossa voisi riittää hommia, joita voisi tuoda Oppitorillekin. Onneksi osaan HP:tä, tai ainakin osasin n. vuosi sitten, kun opettelin sen saloja. Tehtäviä voi tallettaa Dropboxiin.

Siirsin nettitikun simkortin täppäriin, ja se alkoi toimia heti. En ollut tiennyt, että sillä voi soittaa ja siinä on puhelinnumerokin. Ehkä soittaminen näkyy laskussa

28.5.12

Aamun lehtiä


Selailen verkkolehtiä. Vain Iltalehti tällä hetkellä julkaisee Hyvinkään ampujan nimen. Eilen iltapäivällä nimen sai jo verkosta helposti, osaavammat paljon aiemmin. Nimi tietysti ei kaikkein merkittävin asia vaan kysymys, miksi tällaista aina tapahtuu.

Ampuja on ollut hyvä urheilija, ulkonäöltään melko hento ja lapsekas. Puhuttiin että hän ei ole syrjäytynyt, mutta koulun ja armeijan keskeyttäminen (Tämä oli poliisin antama, väärä tieto.) kertoo muuta. Kiinnostus aseisiin ja taistelupeleihin on ehkä madaltanut kynnystä tarttua oikeisiin aseisiin. Monet spekuloivat ja tulevat sitä tekemään lähipäivät, minäkin aion puhua tuntemuksista vanhusryhmän kanssa, jos heitä haluttaa sitä tehdä.

On psykologisia ja yhteiskunnallisia syitä tämäntyyppiseen käytökseen. Jos yhteiskunnallisia haetaan, tietysti se että yritettäisiin luoda olosuhteet, joissa jokaista kuunnellaan ja arvostetaan. Jokainen voisi käyttää kykyjään ja valmiuksiaan parhaalla mahdollisella tavalla. Koti, koulu ja sosiaalinen elämä ovat näitä näyttämöitä. Yksilön pitäisi saada ainakin tunne, että häntä kuunnellaan. Vaikka sosiaalinen media periaatteessa tätä voisi tehdä, näyttää siltä että se ideaali häipyy yhä kauemmaksi.

Vain kouluun voidaan yhteiskunnan toimenpiteillä jotenkin vaikuttaa suoraan, mutta sekin on niin paljon traditioiden ja näkymättömien lakien alaisena, ettei senkään muuttaminen ole helppoa. Sanotaan etteivät suomalaiset koululaiset viihdy ylistetyssä PISA-koulussaan, jotakin se kertoo.

Tasavallan presidentti Niinistö tuntee oikeutettua huolta nuorten syrjäytymisestä. Joidenkin mielestä se on tekopyhyyttä. Niinistö puhui työelämästä ja syrjäytyneiden nuorten olevan myös resurssi. Siinä onkin haastetta kerrakseen. Tekemätöntä työtä on vaikka millä mitalla, maksajia vain puuttuu.

Suomalaiset ja syrjäytyminen

Esimerkkitehtäviä - verkkomedia


Tähän tulee työtehtäviä aiheesta verkkomedia opiskelumateriaalina. Tehtävätkin voidaan tehdä verkossa esim. työblogissa tulokset raportoiden. Tämä liittyy Oppitorin ideaan, että kannattaa jättää painetut oppikirjat pois ja siirtyä verkkoon. Oppitorilla on koetettu kerätä työkaluja ja ideoita opiskelua varten. Ideoita on mm. täällä, idean esittelyssä sekä resurssien yhteenvedossa. Ehkä teen tästä kaksi versiota, toisen jossa ovat linkit työkaluihin. Oikeastaan kaikkea ei pitäisi tehdä liian valmiiksi. Lähes kaikkeen on kylläkin Oppitorilla kokeillut työkalut.

Opiskelija valitsee yhteistyössä mahdollisen opettajan ja teeman mukaisesti aina itse verkkotekstin, jota hän opiskelee. Verkkoteksti voi olla periaatteessa mikä vain, mutta tietenkin jokin Selkouutinen tai selkoteksti voi olla sopiva aloitus. Se voi olla verkkomediaa, blogeista, kotisivuilta. Oppitorilla on koottu ja tutkittu suomalaisuuteen liittyviä asioita, jokin artikkeli tai esitelty linkki tai kotisivu saattaa olla sopiva. Googlettamallakin löytyy. Verkkomediassa on usein juttu tiivistetty, on kuva, otsikko ja tiivistys eli ingressi. Se on jo sellaisenaan sopiva ja kiinnostava materiaali. Sitä voi pitää mielestäni sitaattioikeudella käytettävänä olevana tekstinä, johon ei tarvitse pyytää lupaa käyttää. Koko artikkeliakin voi tutkia tietysti. On olemassa myös tekstin tiivistäjä, jolla jutusta voi tehdä otoksen. Itsekin voi tehdä tiivistyksen. Tiivistys onkin jo yksi työtehtävä.

Nämä ovat tyyppiesimerkkejä, niitä voi soveltaa ja sekoittaa sopivasti. Opiskeltavan tekstin voi copypastata tai muuten liittää opiskelublogiinsa. Siitä kaikki lähtee. Kutsun sitä tehtävissä: Ota kappale, ota teksti tms. Voi olla sama teksti useamman kerran tai mieluummin uusi. Kaikkiin teksteihin liittyy tietysti niiden ymmärtäminen, joka on ensisijaista. Linkitä aina lähdetekstiin ja ota siitä näyte aina kun käsittelet sitä jotenkin. Jo yksikin tehtävä saattaa sisältää kokonaisen maailman.

Voit aina tehdä muutakin kuin mitä tehtävässä pyydetään, ylimääräistä tai voit soveltaa. Tämä on vasta ensimmäinen versio harjoitustehtävistä ja työtavasta, jota suunnittelen ajatuskokeena. Samaa tehtävää voi tehdä varioiden eri teksteillä useitakin kertoja. Dokumentointi on aina tärkeää. Kirjaa ylös eri vaiheet, se on helppoa copypastaamalla. Olen ideoinut kirjoituslehtiöitä, joita saa ponnahdusikkunoiksi tekstin päälle. Niihin voi kerätä materiaalia aluksi. Kannattaa tehdä linkkejä. Blogin pidon ja tietotekniikan osaamista tulee harjoitella ja kerrata. Nämä harjoitukset on suunniteltu Chrome-selaimelle, mutta varmaankin muitakin voi soveltaen käyttää. Ponnahdusikkunoiden koot esimerkiksi ovat erilaiset Chromessa kuin esim. Firefoxissa.

Jos saisin päättää, en välttämättä kurssittaisi maahanmuuttajia tietokoneen ajokortti-tyyppisesti vaan ottaisin tietokonetaidot asiayhteyksissä kuten juuri tällaisessä opiskelussa, jota tämäkin median opiskelu edustaa.
  1. Ota kappale ja tee sanoista alekkainen lista, kirjoita mitä sanat merkitsevät ja mikä on sanaluokka, perusmuoto ja pääte, jos sana on taipuva. (Text Mechanic, Webvoikko, googletus ja sanakirjat)
  2. Hae kuvitusta tekstikappaleen sanoille. (Googlen kuvahaku)
  3. Yritä kirjoittaa teksti toisin sanoin, mahdollisimman monta (luontevaa) synonyymiä käyttäen. Voit yrittää keksiä myös vastakohtia, nekin määrittelevät sanoja. Löytyykö tekstistä puhekielisiä sanoja, entä ns. sivistyssanoja? (synonyymit, verkon sanakirjat)
  4. Yritä keksiä joillekin tekstin sanoille ns. sanakirjamääritelmä eli lauseita jotka kertovat olennaisen. Sellaisia määritelmiä on sanakirjoissa ja tietosanakirjoissa.
  5. Harjoittele kappaleen tavutusta ja tarkista tavuttajalla. Tavuittain ajattelemalla on helpompi keskittyä oikeinkirjoitukseen, koska sana jaetaan osiin. (tavuttajat)
  6. Harjoittele sanojen ääntämystä, äänitä, kuuntele, soita puhesynteesillä. (puhesynteesi Chromessa) Missä keinopuhe tekee virheitä? Pyydä syntyperäistä henkilöä lukemaan teksti, jos sinulla on sellainen mahdollisuus.( puhesynteesi, äänittäjä)
  7. Tee tekstistä sanalista ja vie se Quizletiin opiskelutehtäväksi toisillekin. (Text Mechanic, Quizlet)
  8. Vie teksti takistoskooppiin/telepromteriin ja harjoittele tekstin lukemista. (takistoskooppi, telepromter)
  9. Tee tekstistä runo, voit käyttää apuna runogeneraattoreita: dada, haiku, tanka, runorenki, trokeemankeli...
  10. Tee tekstistä murteellinen käyttämällä apuna ns. -raattoreita. (murteet)
  11. Vertaa ovatko (tietyt) tekstin sanat jonkin frekvenssilistan sanojen joukossa. (suomen resursseja)
  12. Katso tekstistä, voitko löytää esim. lainasanoja. Jos löytyy millaisia, mistä peräisin (etymologia)? Etymologista sanakirjaa ei ole verkossa, mutta esim. SuomiSanakirjassa on etymologioita. Voit myös esittää ns. kansanetymologisen arvauksen.
  13. Ota kaksi sanaa, arvioi ensin kumpi saa enemmän google-osumia ja tee sitten haku (googlefight) kumpi saa enemmän. Arvioi, mistä se voi johtua.
  14. Hae englanninkielisiä sanoja esim. Googlen klikkaussanakirjalla, valitse mikä on oikein mielestäsi. (klikkaussanakirja)
  15. Ota lause tai pari ja kokeile Googlen kääntäjää. Tuliko oikein. Jos ei, muuta oikeaksi. (kääntäjä).  Voit kokeilla ns. Suomen talkoita, joka tässä tarkoittaa lauseiden kääntämisen harjoittelua Googlen kääntäjällä ja tuloksen ikuistamista Facebook-ryhmään.
  16. Voit myös lisätä käännöksiä lausesanakirjaan, Tatoebaan, mutta tarkistuta lauseesi ennen lähettämistä hyvin suomea osaavalla.
  17. Hae kappaleesta erikseen sanaluokat: verbit, substantiivit, adjektiivit jne.
  18. Ota jokin lause ja jos se on aktiivissa, muuta passiivimuotoon ja päinvastoin.
  19. Hae jokin tekstiin liittyvä kuva ja tee Thinglink-kuva. Kuvassa jotenkin tekstiin liittyviä sanoja.
  20. Hae lisää tekstiin liittyviä kuvia ja tee kuvatekstejä. Tekstit voivat myös olla itse kuvissa kiinni.
  21. Laita jokin teksti blogiisi ja äänitä äänilinkkejä  joihinkin sanoihin Dropboxiin.
  22. Ota samoin jokin teksti ja tee siihen mitä tahansa muita linkkejä.
  23. Ota tekstistä oleellisia sanoja ja vie niitä Googlen kuvaesitykseen, linkitä siihen. Arvioi millainen esityksestä tuli.
  24. Ota ja liitä jokin teksti (copypastaa), tee siihen selventäviä merkintöjä, ota kuvakaappaus, tee siihen linkki. Harjoittele copypastauksen tekemistä uutisingressistä.
  25. Harjoittele tekstin tiivistämistä. Siihen voi myös käyttää tekstin tiivistäjää. Tietenkin ihmisen tekemenä tulee paras, mutta voi verrata koneellista ihmisen jälkeen.Ingressi on jo tekstin tiivistys.
  26. Vie teksti  (ei kovin pitkä) sanamagneetteihin tee siitä erilainen: lyhyempi, sanat eri järjestyksessä. Keksi siitä uusia lauseita. Sanamagneeteihin voi lisätäkin sanoja. Lauseita, runoja...(sanamagneetit)
  27. Miten pystyt tekemään sanamagneeteista kirjainmagneetteja. Tee ja muodosta sanasta uusia. Leikki on nimeltään runkosana.
  28. Kokeile erilaisia tyylejä: Miten sama teksti on arkityylisesti, realistisesti, romanttisesti, surrealistisesti jne.
  29. Tutustu popup-työkaluihin ja käytä niitä erikseen tekstien tutkimiseen. Onko jokin niistä sinusta hyvä ja käyttökelpoinen.
  30. Tee tekstistä sanontoja, keksi tai hae verkosta: aforismi, runo, määritelmä, vertaus, metafora... Saat virikkeen tekstistä esimerkiksi.
  31. Valitse jokin teksti ja kerro mikä se on. Mistä se on. Hae tietoja tekstin lähteestä. Kuvaile sitä, onko se verkkolehti, blogi... Onko se suosittu, hyvä mielestäsi.
  32. Ota vaikka kause tekstistäsi ja vie se sanamagneetteihin, siten että jokainen kirjainkin on erikseen. Tee siitä uusia sanoja tai lauseita siirtämällä sanoja. Sanojen muotoja voi muuttaa.
  33. Ota jokin suomalaisuudesta kertova teksti ja perustele onko se hyvä. Onko se tarpeeksi monipuolinen. Mitä lisäisit siihen? Onko se liioiteltu?
  34. Laita tekstin sanat aakkosjärjestykseen ja perusmuotoihin.
  35. Ota tekstistä virkkeitä tai lauseita ja kokeile suomen sanajärjestyksellä. Kirjoita sama lause uudelleen niin että se painottaa eri asioita. Mikä tuntuu luonnolliselta?
  36. Hot Potatoes-työkalulla voit laatia jostakin tekstistä harjoituksia toisillekin. On tekstejä, joissa on aukkoja, sanaristikoita ja monenlaisia muita.
  37. Tee tekstistä alekkainen lista ja arvo siitä satunnaissanoja.
  38. Ota jokin teksti ja kirjoita siitä kriittinen arvio. Tarkista kirjoittamasi oikeinkirjoituksen tarkistimilla ja muilla välineillä.
  39. Tutustu artikkeliin Tehtäväkoneita ja laadi tekstistäsi niillä tehtäviä.
  40. Ota Otsikko ja ingressi kuvineen ja tee ihan päinvastainen siitä. Muunna sanomaan hyväntahtoiseen tai pahantahtoiseen suuntaan. Valehdellakin saa.
  41. Valitse jokin tekstilaji ja kirjoita siihen sopiva artikkeli, esim. uutinen, blogiteksti, asia-artikkeli...
  42. Harjoittele mielipidetiedustelun kirjoittamista blogiisi huolimatta siitä onko sillä lukijoita tai ei.
  43. Ota esim. virke tekstistäsi ja erota siitä kaikki tavut. Rakenna tavuista uusia sanoja, voit käyttää esim. alkutavuja ja keksiä loput. 
  44. Katso voiko tekstistäsi keksiä jonkin leikin.
  45. Ota tekstistäsi leikkeitä copypastamalla ja kuvankaappauksella. Kokeile parannella tulosta tai muuten tehdä siitä esteettisesti miellyttävä. Voi vaihtaa fonttia esimerkiksi.  Tee tekstistä esim. kaksipalstainen blogiisi.
  46. Hae tekstistä sanoja, joissa voi olla astevaihtelua.
  47. Copypastaa tekstiä, poista siitä muotoilu ja muotoile uudestaan blogissasi.
  48. Laita tekstin päälle ponnahdusikkuna, jossa esim. oddvast-hahmo mainostaa  juttua.
  49. Ota jokin teksti ja tee siihen äänilinkkejä esim. Dropboxiin tai Google Driveen. Äänilinkit voivat tehostaa tai selittää.
  50. Ota jokin pidempi teksti ja mieti, miten helpoimmiten voisit tehdä tilastoa sanojen tai tavujen esiintymisfrekvensseistä. 
  51. Ota jokin ulkomaankielinen teksti ja tee siitä käännös suomeksi. Kääntäjää saa käyttää ja muita tarkistimia. Säilytä muuten vanha teksti, jotta voit verrata.
  52. On monia tapoja tehdä merkintöjä verkkosivuille ja jakaa sitä muille. Tutustu joihinkin. Tee sellaisia merkintöjä, jotka liittyvät ymmärtämiseen ja kommunikaatioon eri tavoin ja löydä mahdollisesti oma suosikkisi. On monia tapoja tehdä kuvakaappaus esimerkiksi.
  53. Ota tekstistä jokin lause ja koeta jäsentää ainakin pääjäseniä. Subjekti, predikaatti, objekti, predikatiivi, attribuutti, adverbiaali. Se ei ole helppoa ja siihen ei ole tarkistinta tietääkseni. Tee vaikka sanoista alekkainen lista ensiksi.
  54. Opettele käyttämään mahdollisimman monta tarkistinta (netin apuvälinettä) ja siihen verrattavaa, listaa mitä hallitset.
  55. Sijoita tekstin sanat eri sanaluokkiin ja mieti ja kirjaa ylös miten sanat siellä taipuvat ja esiintyvät, sanaluokka kerrallaan. Taivuta sanoja, jos niitä voi.
  56. Hae tekstistä verbit. Kirjoita ylös niiden Teema eli taivutusmuodot. Verbix on hyvä palvelu tähän. On muitakin.
  57. Ota jokin virke tekstistäsi ja hae mikä voisi olla sanavartalo.
  58. Kokeile ja listaa miten monta erilaista muotoa voi yhdestä vartalosta rakentaa eri sanaluokilla. Kirjaa ylös jotenkin.
  59. Ota jokin lause ja muuttele sitä eri lausetyypeissä.
  60. Ota tekstistä sanoja ja koeta hakea niille vastakohtia.
  61. Mieti miten voi laatia sanelutehtäviä ja miten tarkistat, että osaisit kirjoittaa tekstiotoksen jokaisen sanan.
  62. Kokeile miten voisit elävöittää tekstiotosta äänellä, musiikilla, huumorilla, kuvalla. Voit löytää ehkä You Tube-videon, artikkelin netistä. Voit laittaa vaikka hahmon puhumaan teksti widgetillä (Oddcast tai muu).
  63. Hae mediasta jokin hyvä sarjakuva ja analysoi sitä. Kuvaa sitä ja pohdi mitä se yleensä ja erityisesti käsittelee.
  64. Etsi jokin hyvä verkkopeli tai muuta toiminnallisuutta, jossa on kielellisiä etuja. Kuvaile sovellutuksia ja mitä hyötyä niistä on.
  65. Tee tietokilpakysymyksiä tekstistäsi. Niitä voi tehdä monella eri tapaa, voi olla kuvallisuutta, monivalintaa ja suoria vastauksia. Jeopardy on yksi tyyppi. Siinä ovat vastaukset annettu, pitää tehdä kysymykset.
  66. Ota jokin uutinen esimerkiksi ja otsikoi se uudelleen. Perustele miksi. Otsikko voi olla liian sensaatiohakuinen tai sitten ikävä. Voit myös hakea rinnakkaisia ilmauksia.
  67. Miten saat jonkin tekstin kuunneltuna?
  68. Tee mediatekstistä vuoropuhelu, jonka toteutat Puhuvat päät -työkalulla.
  69. Ota jokin henkilö verkkomediasta ja esittele hänet.
  70. Esittele jokin mediajuttu Suomen maakunnista, joko maakuntalehdistä tai alueita koskeva juttu.
  71. Ota jokin juttu ja pohdi mitä ongelmia ja kysymyksiä se herättää.
  72. Ota jokin juttu, jonka kanssa voit reilusti olla eri mieltä ja miksi. Samoin samaa mieltä.
  73. Jos kirjoitat vapaasti jostakin, voit kokeilla tekstin oikeellisuutta esim. kääntäjällä. Jos teksti kääntyy oikein ja järkevästi ainakin jollekin osaamallesi kielelle, todennäköisyys on suuri, että olet kirjoittanut oikein. Voit myös kokeilla oikeinkirjoituksen tarkistajia. Yksi hyvä tapa on sanoa sanat tavuittain, siihen on tavuttajia tueksi. Saatko verkon välineistä apua, mitkä ovat sinulle käyttökelpoisimmat? Tee itsellesi luettelo välineistä, joista on sinulle hyötyä.
  74. Kokeile Firefoxin OTT-välinettä ja vertaa sitä Chromen Googlen klikkaussanakirjaan. Kumpi sopii sinulle paremmin? Ota jokin teksti ja kokeile kummassakin. Kummassakin kaksoisklikataan sanoja ja saadaan selityksiä.
  75. Ota jokin teksti ja katso millaisia kuvia saat hakemalla hiiren oikealla. Maalataan sana ja haetaan google -kuvia.  Auttavatko kuvat? Millaisiin sanoihin tulee selkeimpiä kuvia?
  76. Tee samalla tavalla sanahakuja. Saat tekstipätkiä, joissa sana esiintyy. Voit klikata isompiin artikkeleihin yms. Auttavatko ne ymmärtämään sanaa. Kokeile hakea sanojen perusmuodolla. Tuleeko eroja?
  77. Monien yhä käyttämää Internet Exploreria ei sovi myöskään unohtaa, tuleehan se kuitenkin käyttöjärjestelmien mukana ja uudistuu sekin. Minun XP:lleni ei uusinta saakaan, mutta on minulla kannettava, jossa voin kokeilla. Voiko siihen ja myös Firefoxiin ladata Googlen työkalupalkin? Siinäkin toimii Googlen sanakirja, jossa sanakäännökset saadaan ei klikkaamalla vaan osoittamalla hiirellä. Säätömahdollisuuksia on paljon. Muistan siinä olleen myös oikeinkirjoituksen tarkistimen, jonka saa toimimaan ns. nettilomakkeissa, ei huono. Jos jostakin saa ladattua ääniä itse käyttöjärjestelmään, puhesynteesi toimii. Kunhan saa edistyneemmän äänen, sekin on hyvä asia. Toimii myös kaikissa sähköisissä teksteissä, ei pelkästään verkossa.
  78. Analysoi jutun kuva vaikka käyttäen hyväksi kysymyksiä:
    Mitä kuva sinulle kertoo?
    Millaisen vaikutelman saat?
    Mitä kuvassa on tai tapahtuu?
    Millaisia lauseita siitä voisi tehdä?
    Kuka voisi olla kuvan takana, ottajana?
    Mikä on kuvan laajempi teema tai aihe?
    Mistä osasta Suomea/maailmaa kuva on?
    Mitä tapahtui ennen/ jälkeen kuvanoton?
    Keksi tarina millainen on kuvan ottanut henkilö.(ulkomaalainen/suomalainen, nuori/vanha, nainen/mies)
    Onko kuva onnistunut/kaunis, kiinnostava?
    Mihin vuodenaikaan kuva on otettu?
    Onko kuvan tunnelma iloinen/surullinen/innostunut...keksi adjektiiveja?
  79. Ota jokin sama uutinen eri verkkolehdistä ja koeta saada selville eroja. On olemassa eri lehtiä poliittisen kentän eri puolilta, vaikka tosin erot saattavat olla pienet.
  80. Artikkeleiden jaottelua ja kritiikkiä: Sensaation kalastelua, seksismiä, asiallinen, julkkisjuttu, pinnallinen, kenelle tehty, informatiivinen... Haetaanko jutussa roistoa tai sankaria? Ota ja arvostele vaikka jonkin iltapäivälehden jokin juttu.
  81. Toiselle voi laatia hauskan tehtävän, että päätetään muuttaa tekstissä n. kpl sanoja. Toisten on tekstistä sitten haettava muutetut sanat. Kun copypastaa jutun, sanoja voi muuttaa muuttamatta layoutia. Muitakin tehtävägeneraattoreita on.
  82. Opettele tämän artikkelin perusteella miten teet analysointia varten "kielilaboratorion" esim. Webvoikosta ja kirjoitusohjelmasta, jotka pysyvät tekstiruudun (esim. uutisen) päällä ja jonne on helppo raahata sanoja tekstistä. Jos saman toteuttaa välilehdissä sanoja voi copypastata melkein yhtä helposti. Välineillä voi toteuttaa erinäisiä asioita.
  83. Ota Oppitorin sivupalkista jokin satunnainen wikipedia-artikkeli tai jokin muu satunnaisuuteen perustuva artikkeli, lause tai sana ja tutustu siihen esittele se. Jos se on aivan mahdoton, klikkaa uudelleen.
  84. Mitä verkkosanakirjaa käytät mieluiten, perustele. Pidätkö kuitenkin enemmän painetuista sanakirjoista?
  85. Ota jokin selkouutisten juttu ja selvitä itsellesi parhaat apuvälineet, joita voit käyttää sitä ymmärtääksesi.
  86. Käytä kuvaesitys-työkalua selventääksesi jotakin verkkomedian artikkelia.
  87. Ota jokin verkkoteksti ja kokeile hakuruutua, Ctrl+F, ja sanojen hakemista jutusta ruudun avulla. Selosta koetta. Jos teet parityötä, toinen pyytää hakemaan sanan ja toinen hakee koneella ja selittää sen.
  88. Täällä on ideani Googlen kääntäjän opettamisesta. Hae osaamallasi vieraalla kielellä sanontoja, käännä ne suomeksi ja korjaa kieliasua, kunnes se tyydyttää sinua. Kirjaa ylös ehdotuksesi. Hyvä olisi tarkistuttaa syntyperäisellä, mutta jos sellaista ei ole, ei voi mittään. Voit yrittää itse viilata. Englanniksi on ainakin mietelauseita netissä ja varmaan kaikilla mahdollisilla kielillä myös. Muitakin lauseita voi käyttää. Voi kirjoittaa itse tai poimia netistä.
  89. Ota jokin verkkoteksti ja käytä automaattitoimintoja jokaisen virkkeen saamiseksi omalle rivilleen.
  90. Ota jokin verkkoteksti ja tee siitä jonkin idean tai teeman perusteella Quizlet-harjoitus.
  91. Osaatko varmasti tekniset taidot, joita tähän työtapaa tarvitaan, harjoittele niitä. Esimerkiksi tekstin valitseminen verkkolehden ingrerssistä ja liittäminen vaikka blogiin. Miten tehdään linkkejä, miten kuunnellaan teksti puhesynteesillä, miten äänitetään tietokoneella.
  92. Selkouutiset voi kuunnella ja lukea samaan aikaan teksti. Näytin miten ponnahdusikkunalla voi luetun pysäyttää tekstin päällä, jos haluaa tutkia tekstiä verkon apuvälineillä. Harjoittele sitä.
  93. Samalla tavalla olen ideoinut, että monia verkon välineitä voi käyttää ponnahdusikkunoissa, jotka saa tekstin päälle - ja pysymään siinä. Kokeile sitä tekniikkaa.
  94. Ehkä paras ponnahdusikkuna on Webvoikko, jolla saa analysoitua tekstiä monipuolisesti. Olen kokeillut sitä, että se ja jokin kirjoitusohjelma ovat yhtä aikaa jonkin verkkotekstin päällä. Kokeile sitäkin.
  95. Tutki verkkomediatarjontaa ja jaottele sitä jotenkin alueellisesti: maakunnittain tai pohjois-suomalaisia, länsi-suomalaisia, itä-suomalaisia, väli-suomalaisia, etelä-suomalaisia -jaottelun perusteella. Nimiä ainakin. Kertovatko ne paljonkin alueidensa asioista, hae esimerkkejä.
  96. Hae 10 suurimman kaupungin verkkolehtiä linkkeineen.
  97. Vertaile otsikkoja vaikka näiden lehtien välillä. Mitä eroja löydät? Missä lehdessä on parhaat otsikot, onko otsikoille jotain tyypillistä?
  98. Tutki jonkin kappaleen verbit erikoisesti verbix-työkalulla ja tee niistä tarkat erittelyt.
  99. Tutustu myös blogimaailmaan. Sitä voi myös jaotella. Millaiset ovat mieliblogejasi. Tee listaa. Esittele joitakin. Voit myös esitellä suomeksi jonkin muunkielisen blogin tai vastaavan.
  100. Olen kerännyt suuren määrän verkkonäyttelyitä. Tutustu joihinkin. Mitä opit? Mistä pidit? Esittele joitakin. Löydätkö verkosta muita?
  101. Tutustu myös You Tube-tarjontaa ja esittele joitakin. Upota blogiisi.
  102. Jos keksit jonkin uuden tavan työstää tekstimateriaalia, kerro siitä.
  103. Mitä nämä lehtisanat tarkoittavat?

27.5.12

Fishing under ice

Paljon katsottu video, jossa hullutellaan. Tämänkin voi pukea sanalliseen muotoon ja kuvailla mitä siinä tehdään:

23.5.12

Näköradio


Nyt radio on myös nähtävissä. Yle Puheen nettiradiossa näkee nyt Olga K:n ja hänen haastateltavansa. En tiedä jatkuuko se koko päivän. On jollakin tavalla mielenkiintoista nähdä radiotyöskentelyä. Uutistenlukija lukee tosiaan uutiset T-paidassaan. Jollakin tavalla on myös väärin, ettei radiokaan saa olla rauhassa kuvallisuudelta. Kuvan saa myös koko näytön suuruiseksi.

22.5.12

Maamme

 
Kuvan taustasta, Edelfeltin tussipiirros

Tulee mieleen ainakin kaksi asiaa: Maamme-laulu, huom. epävirallinen kansallislaulu ja Topeliuksen Maamme kirja. Molemmat on kirjoitettu ensin ruotsiksi. Maamme-laulu You Tubessa. Juice Leskinen esittää Maamme-laulun.

Maamme

Maamme kirja löytyy suomeksi Wikiaineistosta, mikä muuten on taas yksi aarreaitta. Siellä mennään luku kerrallaan. Luvuista saa otettua pdf- muodot. Kirja löytyy myös aineistosta, Kotikirjaston uumenista. Siellä on myös paljon  muutakin kiinnostavaa.

Ensimmäinen Maamme-kirja on näköispainoksena verkossa.

, Verkkonäyttely

Urho-Klubi , sivun muu aineisto

Maamme-laulun koko teksti

Isänmaallisuudesta:

Jo kahden symbolin, Maamme-laulun ja Maamme -kirjan alkuperäinen ruotsinkielisyys vihjaa siihen, että ruotsinkielisten isänmaallisuutta on turha epäillä. Minulla on siitä myös omakohtaisia kokemuksia ruotsalaisseudulta. Kielitaistelu viime vuosisadan vaihteen molemmilla puolilla oli kuitenkin ehkä tarpeellinen suomen kielen aseman vahvistamiseksi.

Ruotsinkielellä on yhä tietty erityisasema, mutta sitä ehkä tarvitaan kulttuuriperinnön elinvoimaisena pitämiseksi. Olen ollut aistivinani hieman epäasiallisia sävyjä Suomalaisuuden Liiton äänenpainoissa, mutta en ole niihin kovin perehtynyt.

Suomalaisuuden Liiton uusilla sivuilla on kuitenkin paljon mielenkiintoista asiaa ja kannanottoja.

Mielestäni on aivan mahdollista olla täysin isänmaallinen, mutta samalla ajatella myös globaalisti.

Maakuntalaulut, wikipedia

Maamme, wikipedia

Maakuntalaulut Oppitorilla

Suomalaiset musiikkikappaleet, wikipedia

Uusimmat jutut Maamme-kirjasta

Maamme ja kuva Suomesta, prof. Teivas Oksalan esitelmä, pdf

Kun Maamme-laulu täytti 160 vuotta, Sulasol

Päivä jolloin Suomi syntyi

Maamme-laulun käännöksiä ja versioita

Jorma Eton runo Suomalainen kumpuaa samoista lähteistä.

Saarijärven Paavo myös.

21.5.12

Suomen talkoot


Sain perustettua Suomen talkoot nimisen Facebook -ryhmän. Se on tehty hyvän asian ajamiseksi. Olen kertonut esikuvista ja ideoista täällä.

Facebook -päivitysviesti saa olla korkeintaan 500 merkin pituinen. Koetan luoda sinne esimerkkiviestejä. Tarkoituksena on kääntää Googlen käännöskoneella kahden kielen välillä. Toivon että suomi on toisena kielenä, mieluuten toisesta kielestä suomeen. Tämä voi olla aika vaativaa, kääntäminen on taitolaji. On kuitenkin helppoa ruveta muokkaamaan konekäännöstä. Ihan alusta alkaen kääntäminen voisi olla liian vaativaa.

Tässä ratkaistaan annostelun ongelmaa tyytymällä korkeintaan 500 merkkiin.

Viestin lähettäjä kirjoittaa tai hakee haluamansa lauseen vieraalla kielellä tai suomeksi Facebook -viestiin. Se voi olla peräisin verkkotekstistä, verkkomediasta, omasta kynästä tai mistä tahansa. Siinä pitää noudattaa hyviä tapoja, vaikka muuten teksti voi olla mitä vain. Kaunis, ajatuksia herättävä tai informatiivinen teksti tietenkin on parasta, mutta ihan tavalliset peruslauseet ovat täysin hyväksyttäviä.

Kirjoittaja kääntää tekstin Google Translatella ja kirjaa käännöksen viestiin. Sitten hän muokkaa käännöksen parhaaseen mahdolliseen muotoon käännöskoneen muokkausvälineillä ja Copypastaa eli liittää senkin Facebook-viestiin. Kaiken pitää sopia tuon 500 merkin sisälle. Kääntäjä kannattaa sijoittaa sopivasti löydettäväksi vaikka työkalupalkkiin.

Lukija saa oletettavasti nauttia hyvistä teksteistä, enemmän tai vähemmän onnistuneista konekäännöksestä. Siinähän saattaa tulla tahattomia kielikukkasia. Kun esillä on myös korjattu käännös, voimme myös nauttia tuloksesta. Pyrimme sujuvaan ja mahdollisimman uskolliseen käännökseen.

Toisessa viestissä itse tai joku voi myös palata edelliseen, kommentoida tms. ja antaa vaikka vielä paremman käännöksen. Siinä ei tarvitse käyttää kääntäjää.

Rohkaisen maahanmuuttajia myös kääntämään, vaikka emme heidän kieliään osaisikaan. Me muut voimme kommentoida ja muuttaa ainakin suomen kielelle käännetyn osuuden parempaan muotoon. Myös kaikenlaisissa muissa kouluissa tämä voisi olla sopiva miniharjoitus. Ei tarvitse pelätä virheitä, koska toiset voivat ehdottaa vielä parempaa käännöstä.

Tarkoituksena on että me kaikki, mutta myös suomea opiskelevat, maahanmuuttajat ja muut myös, opimme lauseiden rakennuksesta, muodoista, rektioista, sanastosta, ääntämyksestä ja muusta informaatiosta. Jos käyttää Chromea, siinä on kolmekin hyvälaatuista puhesynteesilisäosaa, joilla tekstin voi kuunnella luettuna. Myös Googlen kääntäjässä on puhesynteesiä.

Samalla opetamme Googlen kääntäjää, tapahtuuko se noin vaan, täytyy minun ottaa selville. Oletan että käännös tallentuu jossakin muodossa Googlen koneille ja on luomassa hyvää tietokantaa meidän kaikkien iloksi ja hyödyksi.

Kuka tahansa voi kirjoittaa tähän ryhmään. Toimin aluksi ylläpitäjänä ja koetan poistaa mahdolliset sopimattomat viestit. Myös tekstit suomesta toiselle kielelle sallitaan. Kielivaihtoehtoja kääntäjässä on tietääkseni 65 tällä hetkellä. En oikeastaan vielä edes tiedä, pitääkö olla Facebook-tili, jotta voi kirjoittaa ryhmään.

Facebookissa on niin paljon Bloggerista poikkeava minimaalinen käyttöliittymä, että sen opetteleminen vie aikaa.

Opeteltavaa ehkä: Miten copypastataan Googlen kääntäjään ja kääntäjästä. Miten korjataan Google Translaten käännös. Mahdollista ja nopeaa kunhan sen oppii.

Otin englanninkieliseltä sitaattisivustolta muutaman lainan, vein sitaatin kerrallaan Kääntäjään, copypastasin, korjasin ja copypastasin senkin. Ensiksi Lause, Sitten käännös K: ja viimeiseksi K2:  Linkki tuli automaattisesti, kun liitin linkin URL -osoitteen. Kääntäjä teki aika hyvää jälkeä, ei tämä tämän kummallisempaa ole, mutta varaan viikon aikaa tutustua.

Esimerkki:

Education is a method whereby one acquires a higher grade of prejudices. K: Koulutus on menetelmä, jossa yksi saa laadukkaampaa ennakkoluuloja. K2: Koulutus on menetelmä, jossa saa laadukkaampia ennakkoluuloja.

Lauseita tai virkkeitä voi ottaa erilleen eri riveille tällä menetelmällä, jos nyt tätä katsoo tarvitsevansa.

Vastakohdat


Ehkä tämä on ollut SuomiSanakirjassa ennenkin, mutta nyt huomasin, että siinä on eräs otsikko: Vastakohdat. Vastakohdat määrittelevät sanoja siinä kuin synonyymitkin. Hyvä lisä! Antonyymisanakirjaa en ole verkossa suomeksi ennen tavannutkaan. Olen laatinut Quizlet-harjoituksia vastakohdista aikaisemmin.

Täällä on Moped-materiaalin vastakohtaharjoitus. Tässä toinen.

Vastakohtia on SS:ssä listattu alekkain ja niistä saa heti vaikka tietovisoja: Mikä on N:n vastakohta. Klikkaamalla sanaa löytää sana-artikkelin ja sieltä myös vastakohdan. Eihän niitä kovin monta ollutkaan, mutta kopioin listan tähänkin. Tästä voisi helposti tehdä Quizlet-harjoituksen.

Eivät nämä ole helppoja, mutta vastakohtien ja itse sanojen pohtiminen voi olla mielekästä.